"Myös pojat voivat pukea prinsessamekon" : päiväkotien työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta
Lundström, Satu (2016)
Lundström, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604013741
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604013741
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan päiväkotien työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Naisasialiitto Unionin kanssa osana järjestön hanketta Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen käsite sekä Naisasialiitto Unionin hanke tunnetaan helsinkiläisten päiväkotien työntekijöiden parissa.
Aineisto kerättiin päiväkotien työntekijöille osoitetulla Internet-kyselyllä, joka lähetettiin yhteensä 84 Helsingin kaupungin suomenkieliseen päiväkotiin. Kysely sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Avointen kysymysten tarkoitus oli saada vastaajat kuvaamaan omin sanoin käsityksiään ja kokemuksiaan sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Monivalintakysymykset sisälsivät väittämiä, joihin vastaajien piti ottaa kantaa. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hankkeen.
Kyselyyn saatiin yhteensä 29 vastausta. Kyselyyn osallistuneet työntekijät suhtautuivat myönteisesti sukupuolisensitiivisyyteen ja pitivät sitä tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Monet vastaajat tunsivat käsitteen erittäin hyvin ja kertoivat esimerkkejä siitä, kuinka ovat omassa työssään toimineet sukupuolisensitiivisesti. Vastaajista lähes puolet oli kuullut Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hankkeesta aiemmin. Suurin osa ei ollut kuitenkaan osallistunut hankkeen koulutuksiin eikä hyödyntänyt työssään hankkeen Internet-materiaalia. Valtaosa vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan täydennyskoulutukseen aiheeseen liittyen.
Opinnäytetyö osoitti, että sukupuolisensitiivisyys on aihe, josta ollaan päiväkotikontekstissa kiinnostuneita ja jota pidetään tarpeellisena näkökulmana varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Opinnäytetyö tuotti selkeää käytännön hyötyä työelämän yhteistyökumppanille kartoittamalla järjestön hankkeen tunnettuutta kohderyhmänsä parissa. Tulevaisuudessa kyselyn tuottamaa informaatiota on mahdollista hyödyntää hankkeen tulevien koulutusten suunnittelussa sekä mahdollisen jatkorahoituksen hakemisessa.
Aineisto kerättiin päiväkotien työntekijöille osoitetulla Internet-kyselyllä, joka lähetettiin yhteensä 84 Helsingin kaupungin suomenkieliseen päiväkotiin. Kysely sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Avointen kysymysten tarkoitus oli saada vastaajat kuvaamaan omin sanoin käsityksiään ja kokemuksiaan sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta. Monivalintakysymykset sisälsivät väittämiä, joihin vastaajien piti ottaa kantaa. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hankkeen.
Kyselyyn saatiin yhteensä 29 vastausta. Kyselyyn osallistuneet työntekijät suhtautuivat myönteisesti sukupuolisensitiivisyyteen ja pitivät sitä tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Monet vastaajat tunsivat käsitteen erittäin hyvin ja kertoivat esimerkkejä siitä, kuinka ovat omassa työssään toimineet sukupuolisensitiivisesti. Vastaajista lähes puolet oli kuullut Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa -hankkeesta aiemmin. Suurin osa ei ollut kuitenkaan osallistunut hankkeen koulutuksiin eikä hyödyntänyt työssään hankkeen Internet-materiaalia. Valtaosa vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan täydennyskoulutukseen aiheeseen liittyen.
Opinnäytetyö osoitti, että sukupuolisensitiivisyys on aihe, josta ollaan päiväkotikontekstissa kiinnostuneita ja jota pidetään tarpeellisena näkökulmana varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Opinnäytetyö tuotti selkeää käytännön hyötyä työelämän yhteistyökumppanille kartoittamalla järjestön hankkeen tunnettuutta kohderyhmänsä parissa. Tulevaisuudessa kyselyn tuottamaa informaatiota on mahdollista hyödyntää hankkeen tulevien koulutusten suunnittelussa sekä mahdollisen jatkorahoituksen hakemisessa.