Markkinatutkimus perhehoitoliitolle : hoitoalan ammattilaisten näkemyksiä ikäihmisten perhehoidosta Varsinais-Suomen alueella
Rauhala, Juha (2016)
Rauhala, Juha
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603303685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603303685
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli hankkia tietoa ikäihmisten perhehoitajan ja hoidettavan välisestä asiakasrajapinnasta. Perhehoidossa ikäihmiselle tarjotaan mahdollisuus elää arkeaan osana tavallista perhettä vaihtoehtona laitosmaisille hoivamuodoille. Perhehoidon kustannukset kunnille ovat huomattavasti pienemmät kuin laitosmaisissa hoivamuodoissa. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Perhehoitoliitto. Tutkimuksella kartoitettiin hoiva-alan ammattilaisten näkemystä, kokemusta ja mielipidettä ikäihmisten perhehoidosta. Jotta ikäihmisten perhehoito voisi kasvaa todelliseksi vaihtoehdoksi muiden hoivamuotojen rinnalle, tarvitaan vain ja ainoastaan kaksi asiaa, perhehoitajia ja hoidettavia. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa ammattilaisten kiinnostusta ryhtyä perhehoitajiksi. Tutkimuksessa haluttiin myös tietoa esimerkiksi siitä, minkä verran ja mistä lähteistä kyselyyn vastanneet olivat tietoa ikäihmisten perhehoidosta saaneet.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä. Vastaajien tavoittamiseksi perustettiin Facebook-ryhmä, johon kutsuttiin jäseniksi Varsinais-Suomen alueella toimivia hoiva-alan ammattilaisia. Ryhmään saatiin jäseniä 160, joista 55 vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneista 80 % työskenteli, tai oli työskennellyt, vanhuspalveluiden parissa. Heistä kolmannes yli 10 vuotta.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että 98 % vanhuspalveluiden ammattilaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ikäihmisten perhehoitoa tulee kehittää ja viedä eteenpäin. Ammattilaisten yksimielisyys asiassa kertoo siitä, että ikäihmisten perhehoito on vankalla pohjalla. Tutkimuksessa tuli esille, että yli puolet vastanneista oli valmis ajattelemaan myös itse ryhtyvänsä perhehoitajiksi. Erityisesti kiinnostusta löytyi yli 40-vuotiaiden keskuudesta. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Ikäihmisten perhehoidolla on tulevaisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa. Perhehoidossa on myös paljon kehitettäviä asioita. Yksi ammattilaisten huoli oli valvonnan toimivuus. Perhehoitajien omavalvonta viranomaisten valvonnan lisäksi voisi olla yksi kehitettävistä asioista. Myös perhehoitajan tuen saaminen esimerkiksi sijaisjärjestelyjen muodossa koettiin huolen aiheeksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Kysymykset olivat pääosin monivalintakysymyksiä. Vastaajien tavoittamiseksi perustettiin Facebook-ryhmä, johon kutsuttiin jäseniksi Varsinais-Suomen alueella toimivia hoiva-alan ammattilaisia. Ryhmään saatiin jäseniä 160, joista 55 vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneista 80 % työskenteli, tai oli työskennellyt, vanhuspalveluiden parissa. Heistä kolmannes yli 10 vuotta.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että 98 % vanhuspalveluiden ammattilaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ikäihmisten perhehoitoa tulee kehittää ja viedä eteenpäin. Ammattilaisten yksimielisyys asiassa kertoo siitä, että ikäihmisten perhehoito on vankalla pohjalla. Tutkimuksessa tuli esille, että yli puolet vastanneista oli valmis ajattelemaan myös itse ryhtyvänsä perhehoitajiksi. Erityisesti kiinnostusta löytyi yli 40-vuotiaiden keskuudesta. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Ikäihmisten perhehoidolla on tulevaisuutta ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa. Perhehoidossa on myös paljon kehitettäviä asioita. Yksi ammattilaisten huoli oli valvonnan toimivuus. Perhehoitajien omavalvonta viranomaisten valvonnan lisäksi voisi olla yksi kehitettävistä asioista. Myös perhehoitajan tuen saaminen esimerkiksi sijaisjärjestelyjen muodossa koettiin huolen aiheeksi.