Nuorten nukkuminen
Saarikko, Pilvi (2016)
Saarikko, Pilvi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603233506
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten nuorten nukkumistottumuksia, nukkumiseen vaikuttavia tekijöitä, nukkumiseen liittyviä ongelmia sekä kokemuksia nukkumiseen liittyvästä ohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa koulun henkilökunnalle ja mahdollisesti myös nuorten vanhemmille sellaista tietoa, jota voidaan hyödyntää opetuksessa ja kasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kaikista Punkalaitumen Yhteiskoulun 7.-9.-luokkalaisista (N=103). Aineisto kerättiin e-lomakkeella ja vastausprosentiksi tuli 89 % (n=92). Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan monen nuoren nukkumistottumukset ovat hyvin epäsäännölliset. Oppilaat nukkuivat arkena liian vähän ja nukkuivat sitten viikonloppuna univelkaansa pois. Osa nuorista nukkui viikonloppuöisin jopa 12 tuntia. Nukkumaanmenoajat olivat joillakin todella myöhäisiä erityisesti viikonloppuisin. Melkein puolet nuorista kärsi päiväväsymyksestä ja kolmasosalla ilmeni jonkin verran nukahtamisvaikeuksia iltaisin. Suurin osa ei nukkunut päiväunia lainkaan ja melkein puolet päiväunia nukkuvista nukkui alle puolen tunnin päiväunet.
Enemmistön mielestä hyvä sänky, peitto ja tyyny heikensivät unta ja yli puolet oli sitä mieltä, että viileä makuuhuone ja säännöllinen unirytmi vaikuttivat heikentävästi uneen. Sähköistä mediaa käytettiin tutkimustulosten mukaan todella paljon vuorokauden aikana ja moni käytti sitä usein iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Tulosten mukaan kavereiden kanssa seurustelu ja sähköinen media viivästyttivät monen nukkumaanmenoa.
Omien kokemustensa mukaan oppilaat eivät olleet saaneet tietoa tai eivät osanneet sanoa, olivatko he saaneet tietoa mistään uneen vaikuttavasta tekijästä. Eniten lisätietoa haluttiin stressin, iän ja liikunnan vaikutuksista uneen.
Kehittämisehdotuksena on, että nuorille painotettaisiin aiempaa enemmän unen merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Oppilaat voisivat terveydenhoitajan ja terveys-tiedon opettajan avustuksella järjestää teemapäivän, johon oppilaat tekisivät ryhmissä esityksiä eri aiheista ja esittelisivät ne muille. Teemapäivän voisi toteuttaa myös projektiluontoisena opinnäytetyönä. Terveydenhoitajan olisi myös hyvä kiinnittää huomiota nukkumiseen liittyviin asioihin terveystarkastuksissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, ovatko tämän tutkimuksen tulokset vaikuttaneet nuorten nukkumistottumuksiin. Myös vanhempien vaikutusta nuorten nukkumistottumuksiin voitaisiin selvittää.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui kaikista Punkalaitumen Yhteiskoulun 7.-9.-luokkalaisista (N=103). Aineisto kerättiin e-lomakkeella ja vastausprosentiksi tuli 89 % (n=92). Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti ja tulokset esitettiin prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan monen nuoren nukkumistottumukset ovat hyvin epäsäännölliset. Oppilaat nukkuivat arkena liian vähän ja nukkuivat sitten viikonloppuna univelkaansa pois. Osa nuorista nukkui viikonloppuöisin jopa 12 tuntia. Nukkumaanmenoajat olivat joillakin todella myöhäisiä erityisesti viikonloppuisin. Melkein puolet nuorista kärsi päiväväsymyksestä ja kolmasosalla ilmeni jonkin verran nukahtamisvaikeuksia iltaisin. Suurin osa ei nukkunut päiväunia lainkaan ja melkein puolet päiväunia nukkuvista nukkui alle puolen tunnin päiväunet.
Enemmistön mielestä hyvä sänky, peitto ja tyyny heikensivät unta ja yli puolet oli sitä mieltä, että viileä makuuhuone ja säännöllinen unirytmi vaikuttivat heikentävästi uneen. Sähköistä mediaa käytettiin tutkimustulosten mukaan todella paljon vuorokauden aikana ja moni käytti sitä usein iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Tulosten mukaan kavereiden kanssa seurustelu ja sähköinen media viivästyttivät monen nukkumaanmenoa.
Omien kokemustensa mukaan oppilaat eivät olleet saaneet tietoa tai eivät osanneet sanoa, olivatko he saaneet tietoa mistään uneen vaikuttavasta tekijästä. Eniten lisätietoa haluttiin stressin, iän ja liikunnan vaikutuksista uneen.
Kehittämisehdotuksena on, että nuorille painotettaisiin aiempaa enemmän unen merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Oppilaat voisivat terveydenhoitajan ja terveys-tiedon opettajan avustuksella järjestää teemapäivän, johon oppilaat tekisivät ryhmissä esityksiä eri aiheista ja esittelisivät ne muille. Teemapäivän voisi toteuttaa myös projektiluontoisena opinnäytetyönä. Terveydenhoitajan olisi myös hyvä kiinnittää huomiota nukkumiseen liittyviin asioihin terveystarkastuksissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, ovatko tämän tutkimuksen tulokset vaikuttaneet nuorten nukkumistottumuksiin. Myös vanhempien vaikutusta nuorten nukkumistottumuksiin voitaisiin selvittää.