Pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoinen tukeminen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Mäki-Haavisto, Merja (2016)
Mäki-Haavisto, Merja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603173312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603173312
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Mäki-Haavisto, Merja. Pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoinen tukeminen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki, kevät 2016, 38 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tuloksia oli saatu aikaan pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoisella tukemisella. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksista saisi informaatiota päätöksenteon tueksi omahoitoryhmiä suunniteltaessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tuloksia ryhmämuotoisella tukemisella on saatu aikaan aikuisten pitkäaikaissairaiden parissa. Aineistoa haettiin Medic-, CINAHL with Full Text- ja ProQuest Hospital Collection- tietokannoista. Hakusanoina käytettiin sanoja ’krooninen sairaus’, ’ryhm*’ ja ’ohjaus’ sekä vastaavia englanninkielisiä termejä erilaisina yhdistelminä. Aineistohaku rajattiin vuosiin 2009–2015, suomen- tai englanninkielisiin alkuperäisartikkeleihin. Haun perusteella aineistoksi valittiin 10 tutkimusartikkelia, joista 9 oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Tutkimusten kohde-ryhmänä olivat tyypin 2 diabeetikot, reumasairaat, COPD-potilaat, MS-potilaat, SLE-potilaat, Parkinsonin tautia sairastavat, krooniset kipupotilaat ja kroonista suolistosairautta sairastavat. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Laajemmiksi teemoiksi aineiston tuloksista muodostuivat muutokset fyysisessä terveydentilassa, muutokset käyttäytymisessä, psykologiset vaikutukset, kokemukset sosiaalisesta tuesta ja vaikutukset terveyspalvelujen käyttöön.
Tuloksista ilmeni, että ryhmämuotoisella omahoidon tukemisella saatiin aikaan myönteisiä tuloksia osallistujien fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa. Osallistujien fyysisessä terveydentilassa havaittiin lievää paranemista. Osallistujien fyysinen aktiivisuus ja omahoitotottumukset paranivat, myös elintavoissa tapahtui muutoksia. Isompina psyykkisinä muutoksina raportoitiin hallinnantunteen ja minäpystyvyyden paranemisen. Kokonaisuudessaan muutokset olivat kuitenkin melko vähäisiä, eikä niiden pysyvyydestä saatu näyttöä. Katsauksen mukaan useimmat kuitenkin kokivat ryhmäohjelmaan osallistumisen hyödyllisenä, tärkeänä koettiin varsinkin ryhmässä vertaisilta saatu sosiaalinen tuki.
Asiasanat: krooniset taudit, itsehoito, ryhmäohjaus
Mäki-Haavisto, Merja. Pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoinen tukeminen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki, kevät 2016, 38 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tuloksia oli saatu aikaan pitkäaikaissairauden omahoidon ryhmämuotoisella tukemisella. Tavoitteena oli, että opinnäytetyön tuloksista saisi informaatiota päätöksenteon tueksi omahoitoryhmiä suunniteltaessa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tuloksia ryhmämuotoisella tukemisella on saatu aikaan aikuisten pitkäaikaissairaiden parissa. Aineistoa haettiin Medic-, CINAHL with Full Text- ja ProQuest Hospital Collection- tietokannoista. Hakusanoina käytettiin sanoja ’krooninen sairaus’, ’ryhm*’ ja ’ohjaus’ sekä vastaavia englanninkielisiä termejä erilaisina yhdistelminä. Aineistohaku rajattiin vuosiin 2009–2015, suomen- tai englanninkielisiin alkuperäisartikkeleihin. Haun perusteella aineistoksi valittiin 10 tutkimusartikkelia, joista 9 oli englanninkielisiä ja yksi suomenkielinen. Tutkimusten kohde-ryhmänä olivat tyypin 2 diabeetikot, reumasairaat, COPD-potilaat, MS-potilaat, SLE-potilaat, Parkinsonin tautia sairastavat, krooniset kipupotilaat ja kroonista suolistosairautta sairastavat. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Laajemmiksi teemoiksi aineiston tuloksista muodostuivat muutokset fyysisessä terveydentilassa, muutokset käyttäytymisessä, psykologiset vaikutukset, kokemukset sosiaalisesta tuesta ja vaikutukset terveyspalvelujen käyttöön.
Tuloksista ilmeni, että ryhmämuotoisella omahoidon tukemisella saatiin aikaan myönteisiä tuloksia osallistujien fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa. Osallistujien fyysisessä terveydentilassa havaittiin lievää paranemista. Osallistujien fyysinen aktiivisuus ja omahoitotottumukset paranivat, myös elintavoissa tapahtui muutoksia. Isompina psyykkisinä muutoksina raportoitiin hallinnantunteen ja minäpystyvyyden paranemisen. Kokonaisuudessaan muutokset olivat kuitenkin melko vähäisiä, eikä niiden pysyvyydestä saatu näyttöä. Katsauksen mukaan useimmat kuitenkin kokivat ryhmäohjelmaan osallistumisen hyödyllisenä, tärkeänä koettiin varsinkin ryhmässä vertaisilta saatu sosiaalinen tuki.
Asiasanat: krooniset taudit, itsehoito, ryhmäohjaus