ICT-palveluiden laatututkimus – CASE: Eteläsuomalaisen kaupungin sivistystoimi
Paasonen, Ville (2016)
Paasonen, Ville
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163274
Tiivistelmä
Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi erään eteläsuomalaisen kaupungin sivistystoimi. Kunnallisen ICT-strategian uusiutumisen ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten alkamisen myötä mahdollistui tilaisuus selvittää lukio-opettajien mielipiteitä ja kokemuksia heidän käyttämistään tietoteknisistä laitteista, ohjelmista ja palveluista, ja omasta tietoteknisestä osaamisestaan. Tutkimuksen tavoitteena oli myös löytää keinoja kehittää ICT-palveluita vastaamaan paremmin lukion opettajien ja kaupungin sivistystoimen tarpeita. Opinnäytetyössä tutkittiin opettajien työssään käyttämien ICT-palveluiden laatua heidän mielipiteidensä perusteella.
Digitalisaatio on laaja ilmiö, joka muuttaa yhteiskunnan rakenteita mm. koulutuspalveluiden osalta runsaasti. Opetuspalveluiden digitalisaatiolla pyritään saavuttamaan entistä parempia oppimistuloksia, viranomaiskäsittelyn nopeutumista ja resurssien säästöä. Tutkimustulokset osoittavat, että opetuksen digitalisaatio ei ole Suomessa ollut ongelmatonta. Tietotekninen varustelu Suomen kouluissa on Euroopan kärkimaiden tasolla, mutta toivottuja tuloksia ei ole saavutettu. Tietotekniikan hyödyntäminen opetuskäytössä on myös vähäisempää kuin muissa samantasoisissa maissa. Lukio-opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa on alle keskitason verrattuna muiden Euroopan maiden opettajiin. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaisten opettajien keskuudessa pidetään pedagogisia syitä. Myös ICT-palveluiden soveltaminen ja johtaminen Suomessa on usein heikkoa ja uusien teknologioiden johtaminen ja toiminnallinen käyttö on vaatimatonta.
Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2016 alussa lukion opettajille lähetetyllä kyselylomakkeella. Lomake sisälsi määrällisiä monivalintakysymyksiä yleisten mielipiteiden selvittämiseksi sekä laadullisia, avoimia kysymyksiä, joissa opettajat saivat kertoa laajemmin näkemyksistään ja kokemuksistaan. Kysymyksien avulla selvitettiin muun muassa tietotekniikan hyödyntämistä ja digitalisaatiota opetuskäytössä, ohjelmistojen laatua, tietoteknisten laitteiden laatua, koulutuksen ja perehdytyksen tasoa ja tietoteknisten asiakas- ja tukipalveluiden laatua. Kyselylomake toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla.
Kysymyksiä oli lukion TVT-tiimin jäsenopettajille 26 kappaletta ja muille opettajille 23 kappaletta.
Täytettyjä lomakkeita opettajilta saapui 16 kappaletta. Vastausten analysointi tapahtui kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti toimeksiantajan pyynnöstä. Tutkimus paljasti laadullisia ongelmia ja tarpeita toimitetuissa ICT-palveluissa. Tutkimuksen lopuksi esitettiin kehitysehdotukset tutkimuksen tulosten pohjalta toimeksiantajalle.
Digitalisaatio on laaja ilmiö, joka muuttaa yhteiskunnan rakenteita mm. koulutuspalveluiden osalta runsaasti. Opetuspalveluiden digitalisaatiolla pyritään saavuttamaan entistä parempia oppimistuloksia, viranomaiskäsittelyn nopeutumista ja resurssien säästöä. Tutkimustulokset osoittavat, että opetuksen digitalisaatio ei ole Suomessa ollut ongelmatonta. Tietotekninen varustelu Suomen kouluissa on Euroopan kärkimaiden tasolla, mutta toivottuja tuloksia ei ole saavutettu. Tietotekniikan hyödyntäminen opetuskäytössä on myös vähäisempää kuin muissa samantasoisissa maissa. Lukio-opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa on alle keskitason verrattuna muiden Euroopan maiden opettajiin. Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle suomalaisten opettajien keskuudessa pidetään pedagogisia syitä. Myös ICT-palveluiden soveltaminen ja johtaminen Suomessa on usein heikkoa ja uusien teknologioiden johtaminen ja toiminnallinen käyttö on vaatimatonta.
Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2016 alussa lukion opettajille lähetetyllä kyselylomakkeella. Lomake sisälsi määrällisiä monivalintakysymyksiä yleisten mielipiteiden selvittämiseksi sekä laadullisia, avoimia kysymyksiä, joissa opettajat saivat kertoa laajemmin näkemyksistään ja kokemuksistaan. Kysymyksien avulla selvitettiin muun muassa tietotekniikan hyödyntämistä ja digitalisaatiota opetuskäytössä, ohjelmistojen laatua, tietoteknisten laitteiden laatua, koulutuksen ja perehdytyksen tasoa ja tietoteknisten asiakas- ja tukipalveluiden laatua. Kyselylomake toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla.
Kysymyksiä oli lukion TVT-tiimin jäsenopettajille 26 kappaletta ja muille opettajille 23 kappaletta.
Täytettyjä lomakkeita opettajilta saapui 16 kappaletta. Vastausten analysointi tapahtui kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti toimeksiantajan pyynnöstä. Tutkimus paljasti laadullisia ongelmia ja tarpeita toimitetuissa ICT-palveluissa. Tutkimuksen lopuksi esitettiin kehitysehdotukset tutkimuksen tulosten pohjalta toimeksiantajalle.