Tekstiilijätteen kierrätyksen kehittäminen Tampereella : Case Nextiili-paja
Mattila, Anna-Maija (2016)
Mattila, Anna-Maija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603163252
Tiivistelmä
Kuluttajilta päätyy paljon tekstiiliä sekajätteen kautta polttoon eli energiahyödyntämiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa tekstiilijätteen taustasta ja sen kierrätyksen tilanteesta. Lisäksi pyrittiin selvittämään poistotekstiilipankkien toimintaperiaatetta ja kuvaamaan Tampereelle perustetun poistotekstiilipankin, Nextiili-pajan perustamisprosessia ja toimintaa. Tavoitteena oli tekstiilijätteen kierrätyksen kehittäminen Tampereella, avustaminen Nextiili-pajan perustamisessa sekä sen toiminnan onnistumisen arviointi. Tutkimustehtävinä oli selvittää, miksi ja miten kuluttajien käytöstä poistamia tekstiileitä tulisi kierrättää sekä miten Nextiili-paja onnistui näiden tekstiileiden kierrättämisen kehittämisessä Tampereella. Menetelminä työssä käytettiin teoriatiedon selvittämistä eri lähteistä, käytännön tiedonkeruuta ja avustamista pajalla sekä pajan henkilökunnan haastattelua.
Tuloksissa esitettiin teoriaan pohjautuvat, Nextiili-pajan perustamisessa huomioidut asiat, sekä kuvattiin sen toimintaa kolmen ensimmäisen toimintakuukauden ajalta. Nextiili-pajan kautta välitettiin yhteensä 20 196 kg:n kokonaistekstiilivirta. Tästä määrästä arvioitiin 66 %:n päätyvän uudelleenkäyttöön (sellaisenaan), 10 %:n kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ja 24 %:n energiahyödyntämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaamattomalle tekstiilille kierrätys – eli materiaalin hyödyntäminen – on poikkeuksia lukuun ottamatta energiahyödyntämistä parempi vaihtoehto mm. lain vaatimusten, ympäristösyiden ja kustannusten kannalta. Selvitysten mukaan tällä hetkellä kierrätykseen kelpaavaa tekstiiliä ottavat vastaan mm. poistotekstiilipankit ja jotkin yritykset. Nämä tekstiilit hyödynnetään pääasiassa kierrättämällä mekaanisesti tai pienten eco-design-yritysten kautta. Kemiallinen kierrätys on vasta kehitteillä, mutta sillä oletetaan olevan tulevaisuudessa tärkeä rooli kuluttajatekstiileiden kierrätyksessä. Nextiili-pajan toiminta vaikutti onnistuneelta, sillä sen avulla pystyttiin todennäköisesti vähentämään energiahyödyntämiseen päätyvää tekstiilijätettä sekä työllistämään ihmisiä työllisyydenhoidosta. Pajan onnistumista ja kannattavuutta vain kierrätyksen kehittäjänä oli vaikeaa vielä arvioida. Mutta sen kierrätystehokkuutta voisi tulevaisuudessa kehittää esimerkiksi tutkimalla ja vertailemalla eri poistotekstiilipankkien toimintaa sekä tukemalla näiden välistä yhteistyötä.
Tuloksissa esitettiin teoriaan pohjautuvat, Nextiili-pajan perustamisessa huomioidut asiat, sekä kuvattiin sen toimintaa kolmen ensimmäisen toimintakuukauden ajalta. Nextiili-pajan kautta välitettiin yhteensä 20 196 kg:n kokonaistekstiilivirta. Tästä määrästä arvioitiin 66 %:n päätyvän uudelleenkäyttöön (sellaisenaan), 10 %:n kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ja 24 %:n energiahyödyntämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaamattomalle tekstiilille kierrätys – eli materiaalin hyödyntäminen – on poikkeuksia lukuun ottamatta energiahyödyntämistä parempi vaihtoehto mm. lain vaatimusten, ympäristösyiden ja kustannusten kannalta. Selvitysten mukaan tällä hetkellä kierrätykseen kelpaavaa tekstiiliä ottavat vastaan mm. poistotekstiilipankit ja jotkin yritykset. Nämä tekstiilit hyödynnetään pääasiassa kierrättämällä mekaanisesti tai pienten eco-design-yritysten kautta. Kemiallinen kierrätys on vasta kehitteillä, mutta sillä oletetaan olevan tulevaisuudessa tärkeä rooli kuluttajatekstiileiden kierrätyksessä. Nextiili-pajan toiminta vaikutti onnistuneelta, sillä sen avulla pystyttiin todennäköisesti vähentämään energiahyödyntämiseen päätyvää tekstiilijätettä sekä työllistämään ihmisiä työllisyydenhoidosta. Pajan onnistumista ja kannattavuutta vain kierrätyksen kehittäjänä oli vaikeaa vielä arvioida. Mutta sen kierrätystehokkuutta voisi tulevaisuudessa kehittää esimerkiksi tutkimalla ja vertailemalla eri poistotekstiilipankkien toimintaa sekä tukemalla näiden välistä yhteistyötä.