Herneen ja härkäpavun murskesäilöntä
Okkonen, Johanna (2016)
Okkonen, Johanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153217
Tiivistelmä
Suomen valkuaisomavaraisuus on alhainen, sillä kotieläintaloudessa käy-tetään paljon tuontivalkuaista. Suomen valkuaisomavaraisuutta voitaisiin lisätä viljelemällä enemmän valkuaiskasveja ja käyttämällä niitä kotieläinten ruokinnassa, korvaten tuontivalkuaista.
Herne ja härkäpapu ovat kotoisia valkuaiskasveja, jotka soveltuvat lypsylehmien ruokintaan. Niitä voidaan viljellä puitavaksi tai säilörehuksi. Puidun herneen ja härkäpavun säilöntä voi perustua joko kuivaukseen tai tuo-resäilöntään, kuten murskesäilöntään. Mursketta voidaan käyttää lehmien ruokinnassa, etenkin seosruokintaan se soveltuu hyvin. Kuivaruokintajärjestelmässä kostea vilja saattaa aiheuttaa putkistossa tukkeentumista.
Työni teoriaosa koostuu herneen ja härkäpavun viljelytekniikoista sekä murskesäilönnästä. Lisäksi työssä seurattiin herneen ja härkäpavun kasvua, sadonkorjuuta ja murskesäilöntää Mustialassa kasvukaudella 2015.
Mustialassa viljeltiin hernettä ja härkäpapua puhtaina kasvustoina. Kasvien kehitys alkoi hyvin ottaen huomioon alkukesän sateiset ja koleat sääolot. Herne lakoontui heinä-elokuun vaihteessa pahoin. Lakoontumisen takia satotappiot olivat, noin 25–30%. Härkäpapu lakoontui paikoitellen, johtuen hetkellisestä rankkasateesta, mikä katkaisi kasvien varsia. Herneestä ja härkäpavusta saatiin hyvä sato, verrattuna keskimääräiseen valtakunnalliseen satotasoon. Mustialassa saatiin keskimäärin herneestä 2 300 kg/ha ja härkäpavusta 3 600 kg/ha.
Herne ja härkäpapu säilöttiin hapolla ja säilöntäaineena käytettiin AIV 2+. Annostelutaso oli 6 l/tonni. Murske säilöttiin katettuun laakasiiloon. Murskeen säilöminen onnistui hyvin.
Lisätietoa ja tutkimuksia tarvitaan vielä herneen ja härkäpavun murskesäilönnästä ja murskeen käytöstä nautojen ruokinnassa.
Herne ja härkäpapu ovat kotoisia valkuaiskasveja, jotka soveltuvat lypsylehmien ruokintaan. Niitä voidaan viljellä puitavaksi tai säilörehuksi. Puidun herneen ja härkäpavun säilöntä voi perustua joko kuivaukseen tai tuo-resäilöntään, kuten murskesäilöntään. Mursketta voidaan käyttää lehmien ruokinnassa, etenkin seosruokintaan se soveltuu hyvin. Kuivaruokintajärjestelmässä kostea vilja saattaa aiheuttaa putkistossa tukkeentumista.
Työni teoriaosa koostuu herneen ja härkäpavun viljelytekniikoista sekä murskesäilönnästä. Lisäksi työssä seurattiin herneen ja härkäpavun kasvua, sadonkorjuuta ja murskesäilöntää Mustialassa kasvukaudella 2015.
Mustialassa viljeltiin hernettä ja härkäpapua puhtaina kasvustoina. Kasvien kehitys alkoi hyvin ottaen huomioon alkukesän sateiset ja koleat sääolot. Herne lakoontui heinä-elokuun vaihteessa pahoin. Lakoontumisen takia satotappiot olivat, noin 25–30%. Härkäpapu lakoontui paikoitellen, johtuen hetkellisestä rankkasateesta, mikä katkaisi kasvien varsia. Herneestä ja härkäpavusta saatiin hyvä sato, verrattuna keskimääräiseen valtakunnalliseen satotasoon. Mustialassa saatiin keskimäärin herneestä 2 300 kg/ha ja härkäpavusta 3 600 kg/ha.
Herne ja härkäpapu säilöttiin hapolla ja säilöntäaineena käytettiin AIV 2+. Annostelutaso oli 6 l/tonni. Murske säilöttiin katettuun laakasiiloon. Murskeen säilöminen onnistui hyvin.
Lisätietoa ja tutkimuksia tarvitaan vielä herneen ja härkäpavun murskesäilönnästä ja murskeen käytöstä nautojen ruokinnassa.