Semisti säröillä : Nuorten aikuisten kokemuksia lapsuuden perheen merkityksestä ja kouluterveydenhoitajalta saamastaan tuesta mielenterveysongelmiinsa
Kormano, Maiju; Hytönen, Iina (2016)
Kormano, Maiju
Hytönen, Iina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603133109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603133109
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli antaa kouluterveydenhoitajille tietoa siitä, millaiset asiat voivat nuoren kotona vaikuttaa hänen mielenterveyteensä ja kuinka kouluterveydenhoitajan tulisi lähestyä ja tarjota apuaan nuorelle. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, kuinka nuoret aikuiset, jotka kärsivät mielenterveysongelmista 12–18-vuotiaina, kokevat lapsuuden perheensä merkinneen heidän mielenterveysongelmiinsa, sekä millaiseksi he kokevat kouluterveydenhoitajalta saamansa avun. Opinnäytetyö oli osa Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen ja professori Leena Koivusillan lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushanketta. Opinnäytetyön tutkimus tehtiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin viittä 18-21-vuotiasta nuorta aikuista haastattelemalla. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysilla.
Suurin osa haastatelluista koki lapsuuden perheellä olleen merkitystä heidän mielenterveysongelmiinsa. Haastatellut nostivat esiin huonot välit vanhempiin ja kotona tapahtuneet traumaattiset kokemukset. Näiden asioiden vuoksi lapsuuden kodin tunnelma ja sen herättämät tunteet koettiin usein negatiivisiksi. Haastatelluista suurin osa koki kouluterveydenhoitajan ottaneen heidän ongelmansa vakavasti ja oli tyytyväinen saamaansa apuun. Haastatellut kertoivat kaivanneensa kouluterveydenhoitajalta enemmän kuuntelemista, keskusteluapua ja varhaisempaa psykologille lähettämistä. Kaikki haastatelluista olivat sitä mieltä, ettei mielenterveysongelmiin ja niiden seulontaan keskitytä tarpeeksi terveystarkastuksissa ja vastaanottokäynneillä.
Kokemukset viittasivat siihen, että lapsuuden perheellä on merkitystä nuoren mielenterveysongelmiin. Kokemukset kertoivat myös, että nuorten mielenterveysasioihin tulisi keskittyä enemmän kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön toivotaan antavan apua kouluterveydenhoitajille mielenterveysongelmista kärsivää nuorta kohdattaessa ja ongelmia tunnistettaessa.
Suurin osa haastatelluista koki lapsuuden perheellä olleen merkitystä heidän mielenterveysongelmiinsa. Haastatellut nostivat esiin huonot välit vanhempiin ja kotona tapahtuneet traumaattiset kokemukset. Näiden asioiden vuoksi lapsuuden kodin tunnelma ja sen herättämät tunteet koettiin usein negatiivisiksi. Haastatelluista suurin osa koki kouluterveydenhoitajan ottaneen heidän ongelmansa vakavasti ja oli tyytyväinen saamaansa apuun. Haastatellut kertoivat kaivanneensa kouluterveydenhoitajalta enemmän kuuntelemista, keskusteluapua ja varhaisempaa psykologille lähettämistä. Kaikki haastatelluista olivat sitä mieltä, ettei mielenterveysongelmiin ja niiden seulontaan keskitytä tarpeeksi terveystarkastuksissa ja vastaanottokäynneillä.
Kokemukset viittasivat siihen, että lapsuuden perheellä on merkitystä nuoren mielenterveysongelmiin. Kokemukset kertoivat myös, että nuorten mielenterveysasioihin tulisi keskittyä enemmän kouluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön toivotaan antavan apua kouluterveydenhoitajille mielenterveysongelmista kärsivää nuorta kohdattaessa ja ongelmia tunnistettaessa.