Ennaltaehkäisevä perhetyö Heinäveden kunnassa - Asiakasperheiden kokemuksia varhaisesta tuesta
Kosunen, Sanna-Maria (2016)
Kosunen, Sanna-Maria
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603103058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603103058
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Heinäveden kunnan ennaltaehkäisevää perhetyötä ja asiakasperheiden kokemuksia varhaisesta tuesta. Pyrkimyksenä opinnäytetyön avulla oli tuoda tietoon asiakasperheiden kokemuksia ennaltaehkäisevän perhetyön prosessista, asiakkaan osallisuudesta, palvelun matalakynnyksisyydestä ja mahdollisista kehittämis- sekä muutostarpeista. Lisäksi pyrkimyksenä oli tuoda asiakkaiden ääni kuuluviin.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun avulla ja aineiston analysointimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Aineistonkeruu tapahtui kesän 2015 aikana. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisesti teemahaastattelulla. Haastateltavina oli yhteensä viisi ennaltaehkäisevän perhetyön asiakasperhettä. Osassa haastateltavista perheistä perhetyö oli haastatteluhetkellä päättynyt ja osassa perhetyön prosessi oli edelleen käynnissä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui perhetyön, ennaltaehkäisevän perhetyön, kotihoidon perhetyön, varhaisen tuen ja osallisuuden käsitteistä. Teoreettisessa osuudessa esitellään perhetyön prosessia yleisellä tasolla sekä ennaltaehkäisevän perhetyön prosessia Heinäveden kunnassa. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on kuvattu perhetyön moninaisuutta, jotta sen eri osa-alueiden käsittäminen olisi selkeämpää.
Opinnäytetyöstä saaduista tuloksista kävi ilmi, että asiakasperheet, yhtä perhettä lukuun ottamatta, mielsivät varhaisen tuen piiriin pääsyn helpoksi ja nopeaksi. Perheet pitivät palvelua asiakaskeskeisenä ja kokivat asiakkaan osallisuuden toteutuneen perhetyön prosessin eri vaiheissa. Perheet mielsivät suhteen perhetyöntekijään avoimeksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Puolet perheistä kertoi pohtineensa leimaantumista ennen perhetyön prosessin käynnistymistä ja kokeneensa leimaantumisen pelkoa perhetyön asiakkuuden vuoksi. Hieman yli puolet perheistä mielsi saaneensa tukea oikea-aikaisesti. Noin puolet perheistä, joiden kohdalla perhetyössä oli ollut taukoja tai perhetyön prosessi oli saatettu päätökseen, mielsivät tuen tarpeen olleen vielä olemassa prosessin päättymishetkellä. Perheet kokivat perhetyön maksullisuuden ja resurssien vähäisyyden perhetyön kentällä estäneen asiakkuuden jatkumista. Perheiltä esiin nousseita kehittämis- ja muutostarpeita Heinäveden kunnan ennaltaehkäisevään perhetyöhön olivat resurssien lisääminen perhetyön kentälle, lapsiperheiden kotipalvelun ja kodinhoidollisen tuen kehittäminen sekä tiedottamisen lisääminen ennaltaehkäisevän perhetyön mahdollisuudesta kunnan lapsiperheille.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelun avulla ja aineiston analysointimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Aineistonkeruu tapahtui kesän 2015 aikana. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisesti teemahaastattelulla. Haastateltavina oli yhteensä viisi ennaltaehkäisevän perhetyön asiakasperhettä. Osassa haastateltavista perheistä perhetyö oli haastatteluhetkellä päättynyt ja osassa perhetyön prosessi oli edelleen käynnissä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui perhetyön, ennaltaehkäisevän perhetyön, kotihoidon perhetyön, varhaisen tuen ja osallisuuden käsitteistä. Teoreettisessa osuudessa esitellään perhetyön prosessia yleisellä tasolla sekä ennaltaehkäisevän perhetyön prosessia Heinäveden kunnassa. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on kuvattu perhetyön moninaisuutta, jotta sen eri osa-alueiden käsittäminen olisi selkeämpää.
Opinnäytetyöstä saaduista tuloksista kävi ilmi, että asiakasperheet, yhtä perhettä lukuun ottamatta, mielsivät varhaisen tuen piiriin pääsyn helpoksi ja nopeaksi. Perheet pitivät palvelua asiakaskeskeisenä ja kokivat asiakkaan osallisuuden toteutuneen perhetyön prosessin eri vaiheissa. Perheet mielsivät suhteen perhetyöntekijään avoimeksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Puolet perheistä kertoi pohtineensa leimaantumista ennen perhetyön prosessin käynnistymistä ja kokeneensa leimaantumisen pelkoa perhetyön asiakkuuden vuoksi. Hieman yli puolet perheistä mielsi saaneensa tukea oikea-aikaisesti. Noin puolet perheistä, joiden kohdalla perhetyössä oli ollut taukoja tai perhetyön prosessi oli saatettu päätökseen, mielsivät tuen tarpeen olleen vielä olemassa prosessin päättymishetkellä. Perheet kokivat perhetyön maksullisuuden ja resurssien vähäisyyden perhetyön kentällä estäneen asiakkuuden jatkumista. Perheiltä esiin nousseita kehittämis- ja muutostarpeita Heinäveden kunnan ennaltaehkäisevään perhetyöhön olivat resurssien lisääminen perhetyön kentälle, lapsiperheiden kotipalvelun ja kodinhoidollisen tuen kehittäminen sekä tiedottamisen lisääminen ennaltaehkäisevän perhetyön mahdollisuudesta kunnan lapsiperheille.