Lasten ja kasvattajien kokemuksia lasten osallisuudesta päiväkodissa
Saarenmaa, Piia (2016)
Saarenmaa, Piia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603103049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603103049
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laajentaa kasvattajien käsitystä lasten osallisuudesta sekä tuoda esiin kehittämisen kohtia. Tutkimustehtävänä oli tarkastella, miten osallisuus näyttäytyi päiväkotiryhmissä sekä kasvattajien että lasten kokemusten perusteella. Lisäksi tarkoitus oli selvittää kasvattajilta, miten lasten osallisuus mahdollistetaan ja mitkä ovat esteitä sen toteutumiselle. Lasten kohdalla selvitettiin millaisia vaikuttamismahdollisuuksia lapsilla oli ja mihin asioihin he toisaalta haluaisivat vaikuttaa päiväkodissa. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena kolmessa pirkkalalaisessa päiväkotiryhmässä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lasten osallisuus näyttäytyi kaikissa ryhmissä eri tavoin. Yhteisenä tekijänä oli se, niin lasten kuin kasvattajienkin mielestä lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa leikkiin. Kasvattajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja kuuntelua. Luottamuksen syntymistä sekä pienissä ryhmissä toimimista pidettiin tärkeänä. Osallisuutta heikentävinä tekijöinä koettiin kasvattajien asenne, aikataulut sekä lasten erilaiset haasteet. Kasvattajat ymmärsivät hyvin, että osallisuus ei tarkoita sitä, että lapset saavat päättää kaikesta.
Suurin osa lapsista ja kasvattajista oli sitä mieltä, että lapsilla ei ole juurikaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osa kasvattajista oli kuitenkin sitä mieltä, että lapsilla on paljon vaikutusvaltaa omaan päiväkotipäiväänsä. Monet kasvattajat kertoivat, että he nappaavat ideoita lapsilta. Osallisuuden ajatuksena on kuitenkin se, että lasten tulisi olla tietoisia vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Lapset olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin arkeen, mutta he eivät tiedosta, että myös heillä on oikeus vaikuttaa. Kohtaaminen nähtiin tärkeänä ja siihen panostettiinkin paljon. Lähtökohdat ovat hyvät osallisuuden kehittämiseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että lasten osallisuus näyttäytyi kaikissa ryhmissä eri tavoin. Yhteisenä tekijänä oli se, niin lasten kuin kasvattajienkin mielestä lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa leikkiin. Kasvattajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja kuuntelua. Luottamuksen syntymistä sekä pienissä ryhmissä toimimista pidettiin tärkeänä. Osallisuutta heikentävinä tekijöinä koettiin kasvattajien asenne, aikataulut sekä lasten erilaiset haasteet. Kasvattajat ymmärsivät hyvin, että osallisuus ei tarkoita sitä, että lapset saavat päättää kaikesta.
Suurin osa lapsista ja kasvattajista oli sitä mieltä, että lapsilla ei ole juurikaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osa kasvattajista oli kuitenkin sitä mieltä, että lapsilla on paljon vaikutusvaltaa omaan päiväkotipäiväänsä. Monet kasvattajat kertoivat, että he nappaavat ideoita lapsilta. Osallisuuden ajatuksena on kuitenkin se, että lasten tulisi olla tietoisia vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Lapset olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin arkeen, mutta he eivät tiedosta, että myös heillä on oikeus vaikuttaa. Kohtaaminen nähtiin tärkeänä ja siihen panostettiinkin paljon. Lähtökohdat ovat hyvät osallisuuden kehittämiseen.