Esimiesten työhyvinvointi muutoksessa : Oulun hyvinvointipalvelut
Isohookana, Tomi; Vakkuri, Heidi (2016)
Isohookana, Tomi
Vakkuri, Heidi
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603012785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603012785
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut. Taustalla on Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden johtamisjärjestelmän muutos. Muutos vähensi esimiesten virkoja, mutta lisäsi heidän vastuualueitaan. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten esimiehet kokivat oman työhyvinvointinsa muutoksen aikana. Tavoitteena on myös selvittää mitä muutoksessa olisi voitu tehdä toisin, jotta kokemuksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.
Teoriaosuudessa on hyödynnetty työhyvinvointia, esimiestyötä sekä muutosjohtamista koskevaa alan kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Kirjallisuuden lisäksi on käytetty toimeksiantajan materiaalia sekä internet-lähteitä.
Empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelut. Haastatteluteemoja ovat työhyvinvointi, organisaation muutosprosessi sekä esimiesten oma hyvinvointi. Haastateltavia esimiehiä oli kuusi Oulun hyvinvointipalveluista. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja ne toteutettiin tammikuussa 2016.
Työhyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia ilmeni työn sisällöstä, työyhteisöstä ja sen toimivuudesta. Tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Tuloksista kävi myös ilmi, että tällä hetkellä esimiehet jaksavat suhteellisen hyvin työssään. Omaa jaksamista edistäviä tekijöitä ovat työn rajaaminen, työtehtävien delegointi sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tuloksista ilmeni, että muutoksella on suora vaikutus esimiesten työhyvinvointiin. Muutoksessa työhyvinvointiin ei kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota ja sitä pidettiin pikemminkin itsestäänselvyytenä. Muutos koettiin haastavaksi ja sen läpiviennissä esiintyi ongelmia. Suurimpia ongelmia olivat viestintä ja aikataulun hallinta.
Toimeksiantajalla tulee olemaan samanlaisia muutoksia lähitulevaisuudessa. Näin ollen tätä tutkimusta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa muutostilanteissa kiinnittämällä suunnitelmallisesti huomiota myös esimiesten työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on voimavara, joka tulee huomioida erityisesti muutostilanteissa. Johtopäätöksissä on esitetty kehitysideoita näiden asioiden parantamiseksi. Kehitimme myös uuden mallin muutoksen läpiviemiseen. Uusien muutosten ollessa ajankohtaisia, jatkotoimenpiteenä voitaisiin seurata uusien muutosten onnistumista ja esimiesten omaa hyvinvointia sekä puuttua epäkohtiin. Jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä samanlainen tutkimus muulle henkilöstölle.
Teoriaosuudessa on hyödynnetty työhyvinvointia, esimiestyötä sekä muutosjohtamista koskevaa alan kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Kirjallisuuden lisäksi on käytetty toimeksiantajan materiaalia sekä internet-lähteitä.
Empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelut. Haastatteluteemoja ovat työhyvinvointi, organisaation muutosprosessi sekä esimiesten oma hyvinvointi. Haastateltavia esimiehiä oli kuusi Oulun hyvinvointipalveluista. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja ne toteutettiin tammikuussa 2016.
Työhyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia ilmeni työn sisällöstä, työyhteisöstä ja sen toimivuudesta. Tärkeimpiä työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat työyhteisön tuki sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Tuloksista kävi myös ilmi, että tällä hetkellä esimiehet jaksavat suhteellisen hyvin työssään. Omaa jaksamista edistäviä tekijöitä ovat työn rajaaminen, työtehtävien delegointi sekä omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Tuloksista ilmeni, että muutoksella on suora vaikutus esimiesten työhyvinvointiin. Muutoksessa työhyvinvointiin ei kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota ja sitä pidettiin pikemminkin itsestäänselvyytenä. Muutos koettiin haastavaksi ja sen läpiviennissä esiintyi ongelmia. Suurimpia ongelmia olivat viestintä ja aikataulun hallinta.
Toimeksiantajalla tulee olemaan samanlaisia muutoksia lähitulevaisuudessa. Näin ollen tätä tutkimusta ja sen tuloksia voidaan hyödyntää tulevissa muutostilanteissa kiinnittämällä suunnitelmallisesti huomiota myös esimiesten työhyvinvointiin. Työhyvinvointi on voimavara, joka tulee huomioida erityisesti muutostilanteissa. Johtopäätöksissä on esitetty kehitysideoita näiden asioiden parantamiseksi. Kehitimme myös uuden mallin muutoksen läpiviemiseen. Uusien muutosten ollessa ajankohtaisia, jatkotoimenpiteenä voitaisiin seurata uusien muutosten onnistumista ja esimiesten omaa hyvinvointia sekä puuttua epäkohtiin. Jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä samanlainen tutkimus muulle henkilöstölle.