Mitä näemme? : maailman suurin illuusio
Broberg, Carli (2015)
Broberg, Carli
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603012776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603012776
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni käyn läpi, mitä näkeminen on. Käsittelen erityisesti värien näkemistä. Ensimmäisessä luvussa käsittelen valoa ja miten sen sähkömagneettinen säteily liittyy näkemiseen. Toisessa luvussa kerron, miten evoluutiossa vain kädellisillä nisäkkäillä on mahdollisuus nähdä puna-vihersävyjä.
Kolmannen luvun jälkeen käsittelen ihmisen silmän anatomiaa. Silmän anatomia -luvussa käyn läpi tappi- ja sauvasolujen eron ja miten nämä vaikuttavat päivä- ja yönäköön ja miten tappisolut reagoivat eri aallonpituuksille aiheuttaen kemiallisen reaktion, jonka seurauksena se aiheuttaa värihavainnon aivoissa. Käyn läpi myös, miten tieto silmästä välittyy aivoihin kolmea ratayhteyttä pitkin.
Kuudennessa luvussa keskityn väreihin. Tässä luvussa kerron muun muassa värien tunnistamiseen ja nimeämiseen liittyviä ongelmia. Havaittuja ongelmia ovat muun muassa mittaustilanteessa valoisuuden vaihtelu ja jokaisen yksilön kyky vastaanottaa ja aistia värejä. Samassa luvussa käyn myös läpi värikonstanssin eli värien pysyvyys -ilmiön sekä simultaanisen kontrastin, mikä on sitä, kun ympäristön värit vaikuttavat sen keskellä olevaan väriin.
Tämän jälkeen kerron, miten värit esiintyvät luonnossa. Kerron myös miten kielellinen perimä vaikuttaa värien näkemiseen. Afrikkalaisilla himba-heimolaisilla on vain viisi sanaa väreille. Sama sana vihreälle ja siniselle, joten he eivät erota kunnolla sinisiä ja vihreitä värejä. Lopuksi kerron oman mielipiteeni värien näkemiseen: aivomme vaikuttavat kaikkeen, mitä näemme ja muokkaavat huomattavasti silmästä saatua informaatiota. Joten värit ovat aivojemme tuottamaa illuusiota.
Kolmannen luvun jälkeen käsittelen ihmisen silmän anatomiaa. Silmän anatomia -luvussa käyn läpi tappi- ja sauvasolujen eron ja miten nämä vaikuttavat päivä- ja yönäköön ja miten tappisolut reagoivat eri aallonpituuksille aiheuttaen kemiallisen reaktion, jonka seurauksena se aiheuttaa värihavainnon aivoissa. Käyn läpi myös, miten tieto silmästä välittyy aivoihin kolmea ratayhteyttä pitkin.
Kuudennessa luvussa keskityn väreihin. Tässä luvussa kerron muun muassa värien tunnistamiseen ja nimeämiseen liittyviä ongelmia. Havaittuja ongelmia ovat muun muassa mittaustilanteessa valoisuuden vaihtelu ja jokaisen yksilön kyky vastaanottaa ja aistia värejä. Samassa luvussa käyn myös läpi värikonstanssin eli värien pysyvyys -ilmiön sekä simultaanisen kontrastin, mikä on sitä, kun ympäristön värit vaikuttavat sen keskellä olevaan väriin.
Tämän jälkeen kerron, miten värit esiintyvät luonnossa. Kerron myös miten kielellinen perimä vaikuttaa värien näkemiseen. Afrikkalaisilla himba-heimolaisilla on vain viisi sanaa väreille. Sama sana vihreälle ja siniselle, joten he eivät erota kunnolla sinisiä ja vihreitä värejä. Lopuksi kerron oman mielipiteeni värien näkemiseen: aivomme vaikuttavat kaikkeen, mitä näemme ja muokkaavat huomattavasti silmästä saatua informaatiota. Joten värit ovat aivojemme tuottamaa illuusiota.