”Kukapa paremmin osaisi tästä asumisesta sanoo, kun asukkaat itse...” : Asukaskokoukset laadukkaan asumispalvelun edistäjänä Kriminaalihuollon tukisäätiössä
Määttä, Henna (2016)
Määttä, Henna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602232567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602232567
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön tukiasumispalvelujen kanssa. Säätiö on rikosseuraamusasiakkaiden ja heidän läheistensä selviytymistä edistävä valtakunnallinen asiantuntija ja palveluntuottaja.
Kriminaalihuollon tukisäätiön tukee kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä sekä pyrkii vaikuttamaan toimintaan, jolla vähennetään uusintarikollisuutta ja sen haittoja. Yhtäältä vaikuttaminen voi tapahtua julkisina kannanottoina ja tutkimustietoina, toisaalta konkreettisina ruohonjuuritason toimina mm. tarjoten päihdehuollon asumispalveluita pääkaupunkiseutulaisille rikosseuraamusasiakkaille.
Tutkimuskohteena oli selvittää uuden työmenetelmän käyttöönottoa työyhteisössä sekä sen vaikutuksia asiakastyön laadunkehittäjänä. Opinnäytetyön tavoitteena oli työelämälähtöisen kehittämisprosessin käynnistäminen, jota tuki asumisohjaajien kokemus. Asumisohjaajien kokemuksesta sain aineistoa teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli kolme asumisohjaustyötä tekevää ohjaajaa (n=3). Teoreettinen viitekehys avaa rikosseuraamusasiakkaan autonomiaa, toimijuutta sekä kansalaisuutta. Lisäksi käsittelin aihetta osallisuuden ja asiakkaan kuntoutusmotivaation kautta. Tutkimuksellisesti opinnäytteessä on sovellettu laadullista tutkimusotetta.
Työmenetelmä oli alusta asti tarkoitettu vakituiseksi käytänteeksi, joten oli luonnollista tarkastella aihetta kehittämisen ja laatutyön näkökulmasta.
Tutkimuksen mukaan ohjaajat kokivat haasteelliseksi asiakasryhmän motivoinnin ja osallistamisen uuteen asukaskokoustoimintaan, mutta pitivät kuitenkin tärkeänä toteuttaa ja mahdollistaa vaikuttamisen foorumia johdonmukaisesti. Asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan äänen kuuleminen oli ohjaajien mielestä ensiarvoisen tärkeä oikeus, tosin toteutuakseen se vaati myös asiakkaiden velvoittamista osallistumaan toimintaan. Ohjaajat näkivät tärkeäksi, että asiakkailla on mahdollisuus opetella käsittelemään palautetta – sen antamista ja saamista – rakentavasti.
Säännölliset asukaskokoukset edistävät opinnäytetyön tulosten mukaan tuetun asumispalvelun asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta. Toisaalta ne vastaavat osaltaan laadukkaan palveluntuottamisen laatukriteereihin. Haastateltavat kokivat kokoukset myös omaa asiakastyötään helpottavana tekijänä, struktuuria ylläpitävän järjestelmän ominaisuudessa.
Kriminaalihuollon tukisäätiön tukee kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä sekä pyrkii vaikuttamaan toimintaan, jolla vähennetään uusintarikollisuutta ja sen haittoja. Yhtäältä vaikuttaminen voi tapahtua julkisina kannanottoina ja tutkimustietoina, toisaalta konkreettisina ruohonjuuritason toimina mm. tarjoten päihdehuollon asumispalveluita pääkaupunkiseutulaisille rikosseuraamusasiakkaille.
Tutkimuskohteena oli selvittää uuden työmenetelmän käyttöönottoa työyhteisössä sekä sen vaikutuksia asiakastyön laadunkehittäjänä. Opinnäytetyön tavoitteena oli työelämälähtöisen kehittämisprosessin käynnistäminen, jota tuki asumisohjaajien kokemus. Asumisohjaajien kokemuksesta sain aineistoa teemahaastattelun avulla. Haastateltavana oli kolme asumisohjaustyötä tekevää ohjaajaa (n=3). Teoreettinen viitekehys avaa rikosseuraamusasiakkaan autonomiaa, toimijuutta sekä kansalaisuutta. Lisäksi käsittelin aihetta osallisuuden ja asiakkaan kuntoutusmotivaation kautta. Tutkimuksellisesti opinnäytteessä on sovellettu laadullista tutkimusotetta.
Työmenetelmä oli alusta asti tarkoitettu vakituiseksi käytänteeksi, joten oli luonnollista tarkastella aihetta kehittämisen ja laatutyön näkökulmasta.
Tutkimuksen mukaan ohjaajat kokivat haasteelliseksi asiakasryhmän motivoinnin ja osallistamisen uuteen asukaskokoustoimintaan, mutta pitivät kuitenkin tärkeänä toteuttaa ja mahdollistaa vaikuttamisen foorumia johdonmukaisesti. Asiakaskeskeisyyden ja asiakkaan äänen kuuleminen oli ohjaajien mielestä ensiarvoisen tärkeä oikeus, tosin toteutuakseen se vaati myös asiakkaiden velvoittamista osallistumaan toimintaan. Ohjaajat näkivät tärkeäksi, että asiakkailla on mahdollisuus opetella käsittelemään palautetta – sen antamista ja saamista – rakentavasti.
Säännölliset asukaskokoukset edistävät opinnäytetyön tulosten mukaan tuetun asumispalvelun asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta. Toisaalta ne vastaavat osaltaan laadukkaan palveluntuottamisen laatukriteereihin. Haastateltavat kokivat kokoukset myös omaa asiakastyötään helpottavana tekijänä, struktuuria ylläpitävän järjestelmän ominaisuudessa.