Yleisen edunvalvonnan päämiestä koskevan tiedon jakaminen läheisille
Varjonmaa, Anna (2016)
Varjonmaa, Anna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602212480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602212480
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin sitä, mitä yleisen edunvalvonnan päämiestä koskevaa tietoa voidaan jakaa hänen läheisilleen. Tässä työssä läheisiin katsottiin kuuluvan omaiset sekä erityisesti heidän puuttuessaan muut päämiehelle läheiset henkilöt sekä omahoitaja ja muu hoitohenkilökunta.
Teorian tarkastelussa lähdettiin liikkeelle kansalais- ja perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyyden suojasta, joka koskee myös edunvalvottavia. Asiaan todettiin vaikuttavan myös edunvalvonnan perusperiaatteet, autonomia ja paternalismi. Päämiestä suojataan, mutta tavoitteena on huolehtia myös hänen mahdollisimman laajasta itsemääräämisoikeudestaan.
Lainsäädännössä edunvalvojien toimintaa koskeva salassapitosääntelyn todettiin löytyvän holhoustoimilaista. Asiakirjajulkisuutta koskeva lainsäädäntö puolestaan löydettiin viranomaisten toimintaa koskevasta julkisuuslaista. Lakien sisällön merkitystä tarkasteltiin niitä käsittelevien hallituksen esitysten valossa. Työtä tehdessä tutustuttiin myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluihin antamiin päätöksiin sekä yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän suosituksiin.
Työssä tarkasteltiin lyhyesti myös sitä, olisiko muiden tahojen toimintamalleista mahdollista oppia. Työssä tutustuttiin sosiaali- ja terveysalan salassapitosääntelyyn sekä Ruotsissa toimivien edunvalvojien toimintaan.
Työn tutkimusosiossa haastateltiin muutamaa yleistä edunvalvojaa. Haastattelujen vastaukset koottiin yhteen sen näkemiseksi, miten nykyään toimitaan ja mitä parannusta tai apua kaivattaisiin. Eri toimistojen kohdalla etsittiin erityisesti hyväksi havaittuja toimintamalleja, joista voitaisiin muualla ottaa oppia.
Työhön kootun materiaalin pohjalta laadittiin myös listaus seikoista, joita edunvalvoja voi pohtia harkitessaan yksittäistapauksen tiedonjaon rajoja. Listauksen on tarkoitus toimia muistilistana.
Teorian tarkastelussa lähdettiin liikkeelle kansalais- ja perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyyden suojasta, joka koskee myös edunvalvottavia. Asiaan todettiin vaikuttavan myös edunvalvonnan perusperiaatteet, autonomia ja paternalismi. Päämiestä suojataan, mutta tavoitteena on huolehtia myös hänen mahdollisimman laajasta itsemääräämisoikeudestaan.
Lainsäädännössä edunvalvojien toimintaa koskeva salassapitosääntelyn todettiin löytyvän holhoustoimilaista. Asiakirjajulkisuutta koskeva lainsäädäntö puolestaan löydettiin viranomaisten toimintaa koskevasta julkisuuslaista. Lakien sisällön merkitystä tarkasteltiin niitä käsittelevien hallituksen esitysten valossa. Työtä tehdessä tutustuttiin myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluihin antamiin päätöksiin sekä yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän suosituksiin.
Työssä tarkasteltiin lyhyesti myös sitä, olisiko muiden tahojen toimintamalleista mahdollista oppia. Työssä tutustuttiin sosiaali- ja terveysalan salassapitosääntelyyn sekä Ruotsissa toimivien edunvalvojien toimintaan.
Työn tutkimusosiossa haastateltiin muutamaa yleistä edunvalvojaa. Haastattelujen vastaukset koottiin yhteen sen näkemiseksi, miten nykyään toimitaan ja mitä parannusta tai apua kaivattaisiin. Eri toimistojen kohdalla etsittiin erityisesti hyväksi havaittuja toimintamalleja, joista voitaisiin muualla ottaa oppia.
Työhön kootun materiaalin pohjalta laadittiin myös listaus seikoista, joita edunvalvoja voi pohtia harkitessaan yksittäistapauksen tiedonjaon rajoja. Listauksen on tarkoitus toimia muistilistana.