Louhinnasta aiheutuva tärinä ja sen mittaaminen
Kivistö, Sonja (2016)
Kivistö, Sonja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602192449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602192449
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä louhinnan aiheuttaman tärinän hallintaan ja vahinkojen ehkäisyyn. Osana opinnäytetyötä tärinäarvoja tutkittiin myös käytännössä louhintatyömailla kesän 2015 aikana. Työn tarkoituksena oli tutkia tärinän huippuarvoja skaalatun etäisyyden suhteen ja vertailla, kuinka omat tulokset asettuvat ohjeiden mukaisten arvojen suhteen. Jos tärinän huippuarvot ovat liian suuria, ne aiheuttavat helposti vahinkoa lähistöllä oleville rakenteille. Tämän työn avulla haluttiin parantaa tärinäarvoihin vaikuttavien seikkojen tuntemista ja näin ollen ehkäistä tulevaisuudessakin vahingollisen suuret tärinäarvot.
Tärinän monimuotoisuuden tutkimiseen ja ymmärtämisen apuna käytettiin alan kirjallisuutta. Tärinäarvojen mittaamiseen käytettiin oikein sijoitettuja ja asennettuja tärinämittareita eri etäisyyksillä. Tuloksia saatiin eri puolilta Pirkanmaata, joten erilaisten kalliolaatujen vaikutuksia tuloksiin pystyttiin jonkin verran analysoimaan. Saaduista tärinäarvoista koostettiin kuvaajia, joissa jokainen työmaa on esitetty erivärisellä merkinnällä.
Tuloksista huomattiin, että pystysuuntaisen tärinän arvo ei ollutkaan aina, tai edes useimmiten, suurin saatu tärinäarvo. Lisäksi kuvaajat tärinän eri suunnista muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Jokaisen työmaan pisteet olivat suunnilleen samassa kohtaa kuvaajaa, riippumatta siitä oliko kyseessä pysty- vai vaakasuuntaisen tärinän kuvaaja. Jokaisesta räjäytyksestä saatiin kolme eri tärinäarvoa. Näistä kaksi olivat yleisesti hyvin lähellä toisiaan, ja kolmas oli huomattavasti kahta muuta pienempi. Myös kallion laadulla oli vaikutusta pisteiden sijoittumiseen kuvaajalla, kovasta ja ehjästä kalliosta saatiin suurempia tärinätuloksia kuin pehmeämmästä ja rakoilevasta kalliosta.
Työstä tuli tiivis teos kallion louhinnan aiheuttamista tärinöistä, niihin vaikuttamisesta ja tärinätulosten ennakoinnista. Työ on käyttökelpoinen työmaalla tapahtuvaan tärinöiden huomiointiin ja vahinkojen ehkäisyyn.
Tärinän monimuotoisuuden tutkimiseen ja ymmärtämisen apuna käytettiin alan kirjallisuutta. Tärinäarvojen mittaamiseen käytettiin oikein sijoitettuja ja asennettuja tärinämittareita eri etäisyyksillä. Tuloksia saatiin eri puolilta Pirkanmaata, joten erilaisten kalliolaatujen vaikutuksia tuloksiin pystyttiin jonkin verran analysoimaan. Saaduista tärinäarvoista koostettiin kuvaajia, joissa jokainen työmaa on esitetty erivärisellä merkinnällä.
Tuloksista huomattiin, että pystysuuntaisen tärinän arvo ei ollutkaan aina, tai edes useimmiten, suurin saatu tärinäarvo. Lisäksi kuvaajat tärinän eri suunnista muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Jokaisen työmaan pisteet olivat suunnilleen samassa kohtaa kuvaajaa, riippumatta siitä oliko kyseessä pysty- vai vaakasuuntaisen tärinän kuvaaja. Jokaisesta räjäytyksestä saatiin kolme eri tärinäarvoa. Näistä kaksi olivat yleisesti hyvin lähellä toisiaan, ja kolmas oli huomattavasti kahta muuta pienempi. Myös kallion laadulla oli vaikutusta pisteiden sijoittumiseen kuvaajalla, kovasta ja ehjästä kalliosta saatiin suurempia tärinätuloksia kuin pehmeämmästä ja rakoilevasta kalliosta.
Työstä tuli tiivis teos kallion louhinnan aiheuttamista tärinöistä, niihin vaikuttamisesta ja tärinätulosten ennakoinnista. Työ on käyttökelpoinen työmaalla tapahtuvaan tärinöiden huomiointiin ja vahinkojen ehkäisyyn.