Työhyvinvointi ensihoidossa : Kyselytutkimus Carean alueen ensihoitajille
Martiskainen, Pia; Vepsäläinen, Toni (2016)
Martiskainen, Pia
Vepsäläinen, Toni
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602192417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602192417
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carealle. Työn tarkoituksena oli selvittää Carean alueella toimivien ensihoitajien työnhyvinvoinnin tilanne. Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Tavoitteena oli saada pinta-puoleinen katsaus ensihoitajien tämänhetkiseen työhyvinvoinnin tilaan. Vastausten perusteella pyrittiin saamaan aikaan mahdollisia kehittämiskohteita työhyvinvoinnin edistämiseksi ensihoidon palveluntuottajien organisaatioissa Kymenlaaksossa.
Teoreettinen viitekehys muodostuu pääosin aihepiirin liittyvistä yliopistotason tutkimuksista, lainsäädännöistä ja ensihoitoalan kirjallisuudesta. Empiirinen osa käsittää kyselytutkimuksen laatimisen, tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kaiken kaikkiaan kyselyihin osallistuneista eri ensihoitopalveluita tuottavista organisaatioista saatiin vastauksia 61 kappaletta. Tämä käsittää noin puolet kaikista kyselyn vastaanottajista. Tulokset ilmoitetaan työssä pylväsdiagrammikuvioin sekä sanallisesti.
Tutkimustulosten mukaan kyselyyn osallistuneet ensihoitajat voivat työssään hyvin. Positiiviseksi asiaksi nähtiin terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen. Suurin osa vastaajista noudattaa terveyttä edistäviä elämäntapoja. Kehittämiskohteita puolestaan löytyi työhyvinvoinnin sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Toimintakulttuurin muutos uhka- ja väkivaltatilanteissa nähtiin tarpeelliseksi. Tämä koettiin yhdeksi merkittävimmistä psyykkisesti kuormittavista tekijöistä. Palautteen saaminen koettiin monilta osin puutteelliseksi ja avoimemman vuoropuhelun työyhteisössä ja organisaatioiden välillä katsottiin kehityksen kohteeksi.
Opinnäytetyön tulokset vastasi muodostuneisiin tutkimusongelmiin ja kokonaisuudessaan prosessi toteutui suunnitelmien mukaan. Opinnäytetyöprosessin aikana heräsi jatkotutkimus ja ke-hitystyöideoita. Kehitystyön kohteena voisi olla palautejärjestelmän laatiminen Kymenlaakson seudun ensihoitajien ja sairaaloiden välille. Tällä saataisiin kehitettyä työhyvinvointia, ammatillista osaamista ja hoitotyön laatua. Seurantatutkimuksella uhka- ja väkivaltatilanteista, niistä raportoimisesta ja toimenpiteistä niiden vähentämiseksi olisi hyödyllinen ja tarpeen
Teoreettinen viitekehys muodostuu pääosin aihepiirin liittyvistä yliopistotason tutkimuksista, lainsäädännöistä ja ensihoitoalan kirjallisuudesta. Empiirinen osa käsittää kyselytutkimuksen laatimisen, tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelman avulla. Kaiken kaikkiaan kyselyihin osallistuneista eri ensihoitopalveluita tuottavista organisaatioista saatiin vastauksia 61 kappaletta. Tämä käsittää noin puolet kaikista kyselyn vastaanottajista. Tulokset ilmoitetaan työssä pylväsdiagrammikuvioin sekä sanallisesti.
Tutkimustulosten mukaan kyselyyn osallistuneet ensihoitajat voivat työssään hyvin. Positiiviseksi asiaksi nähtiin terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen. Suurin osa vastaajista noudattaa terveyttä edistäviä elämäntapoja. Kehittämiskohteita puolestaan löytyi työhyvinvoinnin sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Toimintakulttuurin muutos uhka- ja väkivaltatilanteissa nähtiin tarpeelliseksi. Tämä koettiin yhdeksi merkittävimmistä psyykkisesti kuormittavista tekijöistä. Palautteen saaminen koettiin monilta osin puutteelliseksi ja avoimemman vuoropuhelun työyhteisössä ja organisaatioiden välillä katsottiin kehityksen kohteeksi.
Opinnäytetyön tulokset vastasi muodostuneisiin tutkimusongelmiin ja kokonaisuudessaan prosessi toteutui suunnitelmien mukaan. Opinnäytetyöprosessin aikana heräsi jatkotutkimus ja ke-hitystyöideoita. Kehitystyön kohteena voisi olla palautejärjestelmän laatiminen Kymenlaakson seudun ensihoitajien ja sairaaloiden välille. Tällä saataisiin kehitettyä työhyvinvointia, ammatillista osaamista ja hoitotyön laatua. Seurantatutkimuksella uhka- ja väkivaltatilanteista, niistä raportoimisesta ja toimenpiteistä niiden vähentämiseksi olisi hyödyllinen ja tarpeen