Akateeminen lahjakkuus -haaste ja mahdollisuus
Sukanen, Satu; Karjalainen, Susanna (2016)
Sukanen, Satu
Karjalainen, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602182403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602182403
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli akateemisesti lahjakkaan lapsen huomioiminen peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla. Tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka opettajat ottavat huomioon lahjakkaat oppilaat, ja mitä haasteita ja kehittämisideoita aiheeseen liittyy. Tutkimuksella tuodaan esille se, että myös hyvätasoisia oppilaita tulisi huomioida luokkahuoneessa. Usein opettajan aika kuluu heikommin suoriutuvien oppilaiden tukemiseen ja auttamiseen.
Lahjakkuudesta on laadittu useita teorioita. Teoriaosuudessa esitellään niistä keskeisimmät ja tunnetuimmat. Työssä kuvataan myös lahjakkaan lapsen ominaisuuksia sekä älykkyyttä. Niiden ansiosta akateemisesti lahjakas lapsi on helpommin tunnistettavissa. Lisäksi teoriaosuudessa on koottu erilaisia tapoja lahjakkaan lapsen huomioimiseen. Muun muassa erilaiset eriyttämisen muodot ja opetuksen rikastuttaminen ovat mahdollisia toteuttaa opetuksessa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin opettajat, jotka opettavat tai ovat opettaneet 1-2 luokkalaisia oppilaita. Tutkimus teetettiin sähköpostilla lähetetyllä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa kysyttiin vastaajan taustatietoja sekä avoimia kysymyksiä akateemisen lahjakkuuden huomioimisesta, haasteista ja kehitysehdotuksista. Analysoimme tutkimusaineiston sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esille hyviä toimintatapoja akateemisesti lahjakkaan lapsen huomioimiseen. Niiden rinnalla opettajat kuitenkin nostivat esiin erilaisia haasteita ja kehittämisen osa-alueita. Vastausten analyysin perusteella yhdistäviksi tekijöiksi nousivat opetuksen ylöspäin eriyttäminen, tasoryhmäopetus, resurssit sekä lahjakkuuden tukeminen.
Koska tutkimus on tavoittanut useita Tampereen opettajia, on toivottavaa, että aihe herättää keskustelua. Tutkimuksessa esitellyt käytänteet on mahdollista toteuttaa kouluissa, jos opettajilla on motivaatiota ja resursseja käyttää niitä. Jatkotutkimuksena voisi esimerkiksi kehittää ja koota akateemisesti lahjakkaalle oppilaalle suunnattuja opetusmateriaaleja.
Lahjakkuudesta on laadittu useita teorioita. Teoriaosuudessa esitellään niistä keskeisimmät ja tunnetuimmat. Työssä kuvataan myös lahjakkaan lapsen ominaisuuksia sekä älykkyyttä. Niiden ansiosta akateemisesti lahjakas lapsi on helpommin tunnistettavissa. Lisäksi teoriaosuudessa on koottu erilaisia tapoja lahjakkaan lapsen huomioimiseen. Muun muassa erilaiset eriyttämisen muodot ja opetuksen rikastuttaminen ovat mahdollisia toteuttaa opetuksessa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin opettajat, jotka opettavat tai ovat opettaneet 1-2 luokkalaisia oppilaita. Tutkimus teetettiin sähköpostilla lähetetyllä puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa kysyttiin vastaajan taustatietoja sekä avoimia kysymyksiä akateemisen lahjakkuuden huomioimisesta, haasteista ja kehitysehdotuksista. Analysoimme tutkimusaineiston sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksissa nousi esille hyviä toimintatapoja akateemisesti lahjakkaan lapsen huomioimiseen. Niiden rinnalla opettajat kuitenkin nostivat esiin erilaisia haasteita ja kehittämisen osa-alueita. Vastausten analyysin perusteella yhdistäviksi tekijöiksi nousivat opetuksen ylöspäin eriyttäminen, tasoryhmäopetus, resurssit sekä lahjakkuuden tukeminen.
Koska tutkimus on tavoittanut useita Tampereen opettajia, on toivottavaa, että aihe herättää keskustelua. Tutkimuksessa esitellyt käytänteet on mahdollista toteuttaa kouluissa, jos opettajilla on motivaatiota ja resursseja käyttää niitä. Jatkotutkimuksena voisi esimerkiksi kehittää ja koota akateemisesti lahjakkaalle oppilaalle suunnattuja opetusmateriaaleja.