Työn henkinen kuormittavuus haastavasti käyttäytyvien asukkaiden kanssa palveluasumisessa
Oksanen, Laura; Tenhunen, Anne-Marie (2015)
Oksanen, Laura
Tenhunen, Anne-Marie
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602182379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602182379
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työn henkistä kuormittavuutta, kun työskennellään haastavasti käyttäytyvien asukkaiden kanssa palveluasumisessa. Tutkimus toteutettiin kahteen eri palvelutaloon, jossa työskennellään kehitysvammaisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kanssa. Tarkoituksena oli hakea vastauksia siihen, miten haastava käyttäytyminen ja henkinen kuormittuminen ilmenivät ja minkälaisilla tekijöillä työn kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kohderyhmänä oli palvelutalojen 31 hoitotyöntekijää. Kohderyhmä muodostui lähi- ja sairaanhoitajista sekä toiminta-ja fysioterapeuteista. Vastausprosentiksi muodostui 77,5 %. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisesti Exel-ohjelmalla ja ne havainnollistettiin taulukoilla. Tulokset kuvaillaan lukumäärinä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että haastavaa käyttäytymistä ilmeni hoitajien nimittelynä, kommunikaatio-ongelmina, uhkaavana ja väkivaltaisena sekä levottomana käyttäytymisenä. Ne aiheuttivat hoitajissa turhautumisen tunnetta, mutta ei juurikaan vihastumista, kiukkua tai pelkoa.
Työn kuormittavuutta vähentäviä tekijöitä olivat työtovereilta saatu tuki, toimiva yhteistyö ja työn kokeminen mielekkäänä. Henkistä kuormittavuutta aiheuttavista tekijöistä nousi esiin työssä koettu kiire ja jossain määrin kokemus esimieheltä saadun tuen vähäisyydestä. Työssä kehittymiseen ja kouluttautumiseen katsottiin olevan mahdollisuuksia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa haastavan käyttäytymisen ilmenemistä ja työn henkistä kuormittavuutta työhyvinvoinnin näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan erilaisissa toimintaympäristöissä ja etenkin palveluasumisessa.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kohderyhmänä oli palvelutalojen 31 hoitotyöntekijää. Kohderyhmä muodostui lähi- ja sairaanhoitajista sekä toiminta-ja fysioterapeuteista. Vastausprosentiksi muodostui 77,5 %. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisesti Exel-ohjelmalla ja ne havainnollistettiin taulukoilla. Tulokset kuvaillaan lukumäärinä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että haastavaa käyttäytymistä ilmeni hoitajien nimittelynä, kommunikaatio-ongelmina, uhkaavana ja väkivaltaisena sekä levottomana käyttäytymisenä. Ne aiheuttivat hoitajissa turhautumisen tunnetta, mutta ei juurikaan vihastumista, kiukkua tai pelkoa.
Työn kuormittavuutta vähentäviä tekijöitä olivat työtovereilta saatu tuki, toimiva yhteistyö ja työn kokeminen mielekkäänä. Henkistä kuormittavuutta aiheuttavista tekijöistä nousi esiin työssä koettu kiire ja jossain määrin kokemus esimieheltä saadun tuen vähäisyydestä. Työssä kehittymiseen ja kouluttautumiseen katsottiin olevan mahdollisuuksia.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää pohdittaessa haastavan käyttäytymisen ilmenemistä ja työn henkistä kuormittavuutta työhyvinvoinnin näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan erilaisissa toimintaympäristöissä ja etenkin palveluasumisessa.