Työntekijöiden valmiudet mielenterveyspotilaiden metabolisen oireyhtymän ehkäisemiseksi moniammatillisessa työyhteisössä
Kiiskinen, Virpi (2016)
Kiiskinen, Virpi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172359
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172359
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää moniammatillisen työyhteisön työntekijöiden valmiuksia metabolisen oireyhtymän ehkäisemiseksi mielenterveyspotilailla ja lisätä moniammatillisen työryhmän valmiuksia tunnistaa metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä. Tarkoituksena oli potilaiden terveyden edistäminen, elämänlaadun parantaminen ja hoidon saaminen tasalaatuiseksi vastuutyöntekijästä riippumatta. Tavoitteena oli kehittää metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden tunnistamista ja potilaan hoitoon ohjautumista sekä helpottaa elämäntapa muutosten puheeksi ottamista sekä kehittää elintapaohjausta osaksi potilaiden hoitoa.
Opinnäytetyötä ohjasi kolme tutkimuskysymystä: Millaisia ovat psykiatrian poliklinikan moniammatillisen työryhmän työntekijöiden ohjausvalmiudet metabolisen oireyhtymän ehkäisemiseksi mielenterveyspotilailla? Millaisia ohjausmenetelmiä käytetään? Miten metabolisen oireyhtymän ohjausta tulee kehittää osaksi potilaiden psykiatrista hoitoa?
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja opinnäytetyö toteutettiin puolistukturoituna teemahaastatteluna ryhmissä. Sisällönanalyysissä litteroitiin haastattelut sanatarkasti. Aineiston purkamisen jälkeen muodostettiin pelkistetyt ilmaisut alkuperäisestä ilmaisusta. Pelkistämisen jälkeen aineisto ryhmiteltiin, yhdistämällä ne pelkistetyt ilmaisut, jotka näyttivät kuuluvat yhteen alakategorioiksi. Tämän jälkeen aineisto abstrahoitiin, jolloin saman sisältöiset alakategoriat yhdistettiin toisiinsa ja muodostettiin niistä yläkategorioita. Yläkategorioista muodostettiin yhdistä kategoria, joka nimettiin kuvaamaan sen sisältöä toisin sanoen yläkategorioita, joista se muodostui.
Suurin osa haastateltavista tunnisti hoidettavan potilasryhmän kuuluvan riskiryhmään metabolisen oireyhtymän suhteen. Tähän vaikutti haastateltavan koulutustausta, kuten siihenkin, otettiinko metaboliseen oireyhtymään liittyvät teemat osaksi potilaan kanssa käytävää keskustelua. Metabolisen oireyhtymän tunnistamisen valmiuksien ja tahtotilan koettiin lisääntyneen viime vuosina. Potilaiden hoitoa tapahtui poliklinikalla ja tarvittaessa käytettiin konsultaatioon oman työryhmän työntekijöitä, joilla asiasta enemmän tieto. Moniammatillisen työryhmän hyödyntämisen toivottiin lisääntyvän. Potilaita ohjattiin myös terveysasemalle jatkohoitoon.
Haastateltavat toivoivat koulutusta aiheesta tiimeissä ja erikseen sovittuna aikana omalla työpaikalla. Potilaiden hoitoa tukemaan ja yhteistä käsitystä asiasta luomaan toivottiin tietopaketti metabolisesta oireyhtymästä. Vastuutyöntekijästä riippumatta potilaiden tasavertaisuutta hoitosuhteissa pidettiin tärkeänä.
Potilaiden hoidon tasavertaisuuden takaamiseksi työntekijät tarvitsevat kirjallisen materiaalin, jossa kuvataan metabolinen oireyhtymä ja sen hoitoon liittyvät tekijät.
Opinnäytetyötä ohjasi kolme tutkimuskysymystä: Millaisia ovat psykiatrian poliklinikan moniammatillisen työryhmän työntekijöiden ohjausvalmiudet metabolisen oireyhtymän ehkäisemiseksi mielenterveyspotilailla? Millaisia ohjausmenetelmiä käytetään? Miten metabolisen oireyhtymän ohjausta tulee kehittää osaksi potilaiden psykiatrista hoitoa?
Tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja opinnäytetyö toteutettiin puolistukturoituna teemahaastatteluna ryhmissä. Sisällönanalyysissä litteroitiin haastattelut sanatarkasti. Aineiston purkamisen jälkeen muodostettiin pelkistetyt ilmaisut alkuperäisestä ilmaisusta. Pelkistämisen jälkeen aineisto ryhmiteltiin, yhdistämällä ne pelkistetyt ilmaisut, jotka näyttivät kuuluvat yhteen alakategorioiksi. Tämän jälkeen aineisto abstrahoitiin, jolloin saman sisältöiset alakategoriat yhdistettiin toisiinsa ja muodostettiin niistä yläkategorioita. Yläkategorioista muodostettiin yhdistä kategoria, joka nimettiin kuvaamaan sen sisältöä toisin sanoen yläkategorioita, joista se muodostui.
Suurin osa haastateltavista tunnisti hoidettavan potilasryhmän kuuluvan riskiryhmään metabolisen oireyhtymän suhteen. Tähän vaikutti haastateltavan koulutustausta, kuten siihenkin, otettiinko metaboliseen oireyhtymään liittyvät teemat osaksi potilaan kanssa käytävää keskustelua. Metabolisen oireyhtymän tunnistamisen valmiuksien ja tahtotilan koettiin lisääntyneen viime vuosina. Potilaiden hoitoa tapahtui poliklinikalla ja tarvittaessa käytettiin konsultaatioon oman työryhmän työntekijöitä, joilla asiasta enemmän tieto. Moniammatillisen työryhmän hyödyntämisen toivottiin lisääntyvän. Potilaita ohjattiin myös terveysasemalle jatkohoitoon.
Haastateltavat toivoivat koulutusta aiheesta tiimeissä ja erikseen sovittuna aikana omalla työpaikalla. Potilaiden hoitoa tukemaan ja yhteistä käsitystä asiasta luomaan toivottiin tietopaketti metabolisesta oireyhtymästä. Vastuutyöntekijästä riippumatta potilaiden tasavertaisuutta hoitosuhteissa pidettiin tärkeänä.
Potilaiden hoidon tasavertaisuuden takaamiseksi työntekijät tarvitsevat kirjallisen materiaalin, jossa kuvataan metabolinen oireyhtymä ja sen hoitoon liittyvät tekijät.