Kuntoutusohjaajien ja luokanopettajien kokemuksia yhteistyöstä huonokuuloisten lasten opetuksessa
Ojanperä, Milla (2016)
Ojanperä, Milla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172357
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erikoissairaanhoidon lasten kuntoutusohjaajien ja yleisopetuksen luokanopettajien välistä yhteistyötä huonokuuloisten lasten koulunkäynnin tukemisessa. Tavoitteena oli tuoda esiin tutkimukseen osallistuneiden näkemyksiä yhteistyön toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella työskenteleviltä huonokuuloisten lasten opettajilta sekä kuntoutusohjaajilta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 13 opettajaa ja kolme kuntoutusohjaajaa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa ilmeni, että oppilaan toimivan arjen, osallistumisen, kasvun ja kehityksen tukemiseksi opettajat tarvitsevat tietoa ja konkreettisia ohjeita kouluarkeen. Tietoa tarvitaan aina huonokuuloisen oppilaan aloittaessa opinnot uudessa luokassa. Oppilaan omassa toimintaympäristössä tapahtuvan yhteistyön tarve korostuu etenkin ongelmatilanteissa, jolloin tavoitteisiin päästään parhaiten keskustelevan yhteistyön avulla. Opettajalla olisi hyvä olla esimerkiksi erityisopettajan tuki käytössään.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi ehdotus toimintamallista, joka etenee vaiheittain vanhempien, kuulonkuntoutustyöryhmän ja opettajan välittämästä tiedosta oppilaan tarvitsemiin tukitoimiin. Tarvittaessa kuntoutusohjaaja tekee yksilöllisiä koulukäyntejä huonokuuloisen oppilaan arkiympäristöön.
Tutkimuksen aineisto kerättiin yhden sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella työskenteleviltä huonokuuloisten lasten opettajilta sekä kuntoutusohjaajilta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 13 opettajaa ja kolme kuntoutusohjaajaa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa ilmeni, että oppilaan toimivan arjen, osallistumisen, kasvun ja kehityksen tukemiseksi opettajat tarvitsevat tietoa ja konkreettisia ohjeita kouluarkeen. Tietoa tarvitaan aina huonokuuloisen oppilaan aloittaessa opinnot uudessa luokassa. Oppilaan omassa toimintaympäristössä tapahtuvan yhteistyön tarve korostuu etenkin ongelmatilanteissa, jolloin tavoitteisiin päästään parhaiten keskustelevan yhteistyön avulla. Opettajalla olisi hyvä olla esimerkiksi erityisopettajan tuki käytössään.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi ehdotus toimintamallista, joka etenee vaiheittain vanhempien, kuulonkuntoutustyöryhmän ja opettajan välittämästä tiedosta oppilaan tarvitsemiin tukitoimiin. Tarvittaessa kuntoutusohjaaja tekee yksilöllisiä koulukäyntejä huonokuuloisen oppilaan arkiympäristöön.