Adipogeneesimallin kehittäminen : Komponenttien pakastuksen ja viljelyn optimointi sekä monosyyttien vaikutus rasvan määrään
Järvinen, Tuula (2016)
Järvinen, Tuula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602172347
Tiivistelmä
Rasvakudos ja rasvasolut toimivat kehon energiavarastona. Liikalihavilla ihmisillä valkoisessa rasvakudoksessa vallitsee jatkuva tulehdustila, jolloin immuunisolujen määrä kudoksessa nousee. Adipogeneesiä eli rasvasolujen erilaistumista tutkimalla voidaan tulevaisuudessa kehittää muun muassa lääkehoitoja, joilla voitaisiin vaikuttaa ylipainoon ja sen seurauksena kehittyviin sairauksiin. Koska eläinten biologia on erilainen kuin ihmisbiologia, ihmissolupohjaiset in vitro -mallit voivat tarjota luotettavamman, nopeamman ja eettisemmän vaihtoehdon eläinkoetutkimukselle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli jatkokehittää FICAM:n (Finnish Centre for Alternative Methods) adipogeneesimallia. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko seerumitonta kasvatusliuosta käyttää rasvan kantasolujen (hASC) viljelyssä, saadaanko uudella pakastusliuoksella hASC-solujen ja monosyyttien pakastamisessa parempi selviytymisprosentti sekä sitä, vaikuttavatko monosyytit rasvan kertymiseen adipogeneesimallissa. Kasvatusliuoskokeissa tarkasteltiin solujen morfologiaa, saantoa, elävyyttä sekä proteiinimarkkerien CD73, CD90 ja CD105 ilmentymistä. Pakastusliuoskokeissa tarkasteltiin hASC-solujen ja monosyyttien morfologiaa, saantoa ja elävyyttä. Adipogeneesimallikokeissa tarkasteltiin WST-1- ja AdipoRed Assay -värjäysten avulla hASC-solujen rasvanmuodostuskykyä monosyyttien kanssa viljeltäessä.
Kasvatusliuoskokeiden perusteella FICAM ei ota FreeAdd-seeruminkorviketta käyttöön hASC-solujen viljelyssä. Perustestiliuos on lupaavampi seerumiton vaihtoehto, mutta ennen mahdollista viljelykäyttöönottoa tulisi optimoida kasvatusajan pituus sekä tutkia hASC-solujen proteiinimarkkerien ilmentymistä. Pakastusliuoskokeiden perusteella FICAM ottaa Stem-CellBanker-liuoksen käyttöön monosyyttien pakastamisessa. hASCsoluilla havaittiin proteiinimarkkerin CD105 ekspression kasvu, ja jos tämä varmistuu jatkokokeissa, Stem-CellBanker otetaan käyttöön myös hASC-solujen pakastamisessa. Adipogeneesimallikokeissa nähtiin viitteitä siitä, että monosyyttien läsnäolo saattaa lisätä hASC-solujen rasvanmuodostusta. Jatkotutkimuksissa voidaan tarkastella myös sitä, muuttuuko rasvasolujen geeniekspressio tai eritystoiminta monosyyttien läsnä ollessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli jatkokehittää FICAM:n (Finnish Centre for Alternative Methods) adipogeneesimallia. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko seerumitonta kasvatusliuosta käyttää rasvan kantasolujen (hASC) viljelyssä, saadaanko uudella pakastusliuoksella hASC-solujen ja monosyyttien pakastamisessa parempi selviytymisprosentti sekä sitä, vaikuttavatko monosyytit rasvan kertymiseen adipogeneesimallissa. Kasvatusliuoskokeissa tarkasteltiin solujen morfologiaa, saantoa, elävyyttä sekä proteiinimarkkerien CD73, CD90 ja CD105 ilmentymistä. Pakastusliuoskokeissa tarkasteltiin hASC-solujen ja monosyyttien morfologiaa, saantoa ja elävyyttä. Adipogeneesimallikokeissa tarkasteltiin WST-1- ja AdipoRed Assay -värjäysten avulla hASC-solujen rasvanmuodostuskykyä monosyyttien kanssa viljeltäessä.
Kasvatusliuoskokeiden perusteella FICAM ei ota FreeAdd-seeruminkorviketta käyttöön hASC-solujen viljelyssä. Perustestiliuos on lupaavampi seerumiton vaihtoehto, mutta ennen mahdollista viljelykäyttöönottoa tulisi optimoida kasvatusajan pituus sekä tutkia hASC-solujen proteiinimarkkerien ilmentymistä. Pakastusliuoskokeiden perusteella FICAM ottaa Stem-CellBanker-liuoksen käyttöön monosyyttien pakastamisessa. hASCsoluilla havaittiin proteiinimarkkerin CD105 ekspression kasvu, ja jos tämä varmistuu jatkokokeissa, Stem-CellBanker otetaan käyttöön myös hASC-solujen pakastamisessa. Adipogeneesimallikokeissa nähtiin viitteitä siitä, että monosyyttien läsnäolo saattaa lisätä hASC-solujen rasvanmuodostusta. Jatkotutkimuksissa voidaan tarkastella myös sitä, muuttuuko rasvasolujen geeniekspressio tai eritystoiminta monosyyttien läsnä ollessa.