Eteläpohjalaisten yläkoululaisten näkemyksiä suun omahoidosta
Kaisanlahti, Saana; Parkkari, Jenni (2015)
Kaisanlahti, Saana
Parkkari, Jenni
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602122169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602122169
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
Tekijät: Kaisanlahti Saana & Parkkari Jenni
Opinnäytetyön nimi: Eteläpohjalaisten yläkoululaisten näkemyksiä suun omahoidosta
Työn ohjaaja: Heikka Helena
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2015 Sivumäärä: 76+24
Suun omahoito on keskeisessä asemassa yksilön suun terveyden ylläpitämisessä. Tässä tutkimuksessa suun omahoito rajataan koskemaan hampaiden harjausta, hammasvälien puhdistusta, sekä fluorin, ksylitolin ja suuvesien käyttöä. Nuorten suun omahoitoon vaikuttavat perheen toimintamallit sekä nuoren suhtautuminen suun terveyteen. Hampaiden harjaustiheyttä selvittäneet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisten nuorten hampaiden harjaus on puutteellista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret sijoittuivat maiden välisessä vertailussa viimeisten joukkoon mitattaessa hampaansa kahdesti päivässä harjaavien osuutta. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn perusteella eteläpohjalaiset 8.- ja 9.-luokkalaiset harjaavat hampaansa kahdesti päivässä muiden maakuntien nuoria harvemmin. Tutkimuksissa ei ole kartoitettu syitä nuorten toimintatapoihin, mikä on olennaista suun terveyden edistämisen kannalta.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää eteläpohjalaisten nuorten näkemyksiä suun omahoidosta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 14 kunnan yläkouluissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1632 eteläpohjalaista 7.- 9.-luokkalaista nuorta.
Tuloksista selvisi, että 53 % kaikista vastaajista harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä, tytöt poikia useammin. Nuorista 32 % arvioi harjaavansa hampaansa huolellisesti useammin kuin kerran päivässä. Hampaat jäävät harjaamatta useammin aamulla kuin illalla. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että hampaat harjataan suun puhtauden ja suun sairauksien ehkäisyn vuoksi. Nuorten antamista vastauksista selvisi, että väsymyksellä ja ajanpuutteella on suuri merkitys hampaiden harjaamistiheyteen. Äidin ja isän hampaiden harjaustiheydellä oli merkittävämpi yhteys poikien kuin tyttöjen hampaiden harjaustiheyteen. Reilu viidennes hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä harjaavista vastaajista ilmoitti käyttävänsä ksylitolivalmisteita hampaiden harjaamisen sijaan. Vain 11 % eteläpohjalaisista yläkoululaisista puhdisti hammasvälinsä päivittäin. Sukupuolten väliset erot olivat huomattavasti pienemmät hammasvälien puhdistustiheydessä kuin hampaiden harjaustiheydessä. Eteläpohjalaisten yläkoululaisten suun omahoitoa koskevissa tiedoissa on parannettavaa. Suun hoitotavoissa ja tiedoissa ilmeni huomattavaa vaihtelua kotikunnittain. Esimerkiksi Vimpelissä useammin kuin kerran päivässä hampaansa harjasi 70 % yläkoululaisista, kun taas Isojoella vastaava luku oli vain 33 %.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyödynnettävissä suun terveydenhuollossa, yläkoululaisten kodeissa sekä kouluissa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset ja yläkoulujen terveystiedon opettajat voivat käyttää hyväksi tutkimustuloksia suun terveyden edistämisessä ja terveystiedon opetuksessa. Tutkimustuloksia hyödyntämällä perheet voivat tarjota paremmat olosuhteet suun omahoidon toteutumiseksi.
Asiasanat: kvantitatiivinen tutkimus, kyselytutkimus, yläkouluikäiset, suun omahoito, suun terveys
Oulun ammattikorkeakoulu
Suun terveydenhuollon koulutusohjelma
Tekijät: Kaisanlahti Saana & Parkkari Jenni
Opinnäytetyön nimi: Eteläpohjalaisten yläkoululaisten näkemyksiä suun omahoidosta
Työn ohjaaja: Heikka Helena
Työn valmistumislukukausi- ja vuosi: Syksy 2015 Sivumäärä: 76+24
Suun omahoito on keskeisessä asemassa yksilön suun terveyden ylläpitämisessä. Tässä tutkimuksessa suun omahoito rajataan koskemaan hampaiden harjausta, hammasvälien puhdistusta, sekä fluorin, ksylitolin ja suuvesien käyttöä. Nuorten suun omahoitoon vaikuttavat perheen toimintamallit sekä nuoren suhtautuminen suun terveyteen. Hampaiden harjaustiheyttä selvittäneet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisten nuorten hampaiden harjaus on puutteellista. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaiset nuoret sijoittuivat maiden välisessä vertailussa viimeisten joukkoon mitattaessa hampaansa kahdesti päivässä harjaavien osuutta. Vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn perusteella eteläpohjalaiset 8.- ja 9.-luokkalaiset harjaavat hampaansa kahdesti päivässä muiden maakuntien nuoria harvemmin. Tutkimuksissa ei ole kartoitettu syitä nuorten toimintatapoihin, mikä on olennaista suun terveyden edistämisen kannalta.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää eteläpohjalaisten nuorten näkemyksiä suun omahoidosta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 14 kunnan yläkouluissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1632 eteläpohjalaista 7.- 9.-luokkalaista nuorta.
Tuloksista selvisi, että 53 % kaikista vastaajista harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä, tytöt poikia useammin. Nuorista 32 % arvioi harjaavansa hampaansa huolellisesti useammin kuin kerran päivässä. Hampaat jäävät harjaamatta useammin aamulla kuin illalla. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että hampaat harjataan suun puhtauden ja suun sairauksien ehkäisyn vuoksi. Nuorten antamista vastauksista selvisi, että väsymyksellä ja ajanpuutteella on suuri merkitys hampaiden harjaamistiheyteen. Äidin ja isän hampaiden harjaustiheydellä oli merkittävämpi yhteys poikien kuin tyttöjen hampaiden harjaustiheyteen. Reilu viidennes hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä harjaavista vastaajista ilmoitti käyttävänsä ksylitolivalmisteita hampaiden harjaamisen sijaan. Vain 11 % eteläpohjalaisista yläkoululaisista puhdisti hammasvälinsä päivittäin. Sukupuolten väliset erot olivat huomattavasti pienemmät hammasvälien puhdistustiheydessä kuin hampaiden harjaustiheydessä. Eteläpohjalaisten yläkoululaisten suun omahoitoa koskevissa tiedoissa on parannettavaa. Suun hoitotavoissa ja tiedoissa ilmeni huomattavaa vaihtelua kotikunnittain. Esimerkiksi Vimpelissä useammin kuin kerran päivässä hampaansa harjasi 70 % yläkoululaisista, kun taas Isojoella vastaava luku oli vain 33 %.
Tutkimuksesta saadut tulokset ovat hyödynnettävissä suun terveydenhuollossa, yläkoululaisten kodeissa sekä kouluissa. Suun terveydenhuollon ammattilaiset ja yläkoulujen terveystiedon opettajat voivat käyttää hyväksi tutkimustuloksia suun terveyden edistämisessä ja terveystiedon opetuksessa. Tutkimustuloksia hyödyntämällä perheet voivat tarjota paremmat olosuhteet suun omahoidon toteutumiseksi.
Asiasanat: kvantitatiivinen tutkimus, kyselytutkimus, yläkouluikäiset, suun omahoito, suun terveys