Asenteesta mahdollisuuksiin: terveyden edistämisen hankkeisiin osallistumista edistävät ja estävät tekijät : integroiva kirjallisuuskatsaus
Vilppunen, Suvi (2016)
Vilppunen, Suvi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602112156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602112156
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa tekijöistä, jotka edistävät ja estävät matalapalkkaisten naisten osallistumista terveyden edistämisen hankkeisiin sekä kuvata ja arvioida terveyden edistämisen ohjauksen työvälineitä ja niiden toimivuutta. Opinnäytetyö toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä ja sen aineiston hakuun käytettiin useaa eri tietokantaa. Aineiston muodostivat 12 tieteellistä artikkelia sekä yksi väitöskirja. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulokset muodostivat kolme kokonaisuutta: terveyden edistämisen hankkeisiin osallistumista edistävät tekijät, estävät tekijät sekä ohjauksen työvälineet. Asennoituminen, vuorovaikutus, terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelu, motivaatio sekä ympäröivien ihmisten tuki muodostuivat keskeisiksi osallistumista edistäviksi tekijöiksi. Nämä tekijät pysyivät samoina niin vapaa-ajalla kuin työympäristössä toteutetuissa interventioissa. Osallistumista estävät tekijät taas liittyivät esimerkiksi terveydellisiin ja toiminnallisiin esteisiin, jaksamattomuuteen tai kannustuksen puutteeseen. Suurin osa analyysissä esiin nousseista estävistä tekijöistä on sisäisiä tekijöitä ja vain kaksi niistä voidaan katsoa ympäristöstä johtuviksi tekijöiksi. Ohjauksen työvälineitä muodostui analyysin perusteella yhteensä 13, joista keskeisimmät liittyivät monipuolisiin ohjausmenetelmiin, tavoitteelliseen toimintaan, tuen antamiseen sekä edistymisen seurantaan. Vaikuttavimmat tulokset interventioissa saatiin yhdistelemällä monipuolisesti erilaisia ohjausmenetelmiä ja –tapoja.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa erilaisiin terveyden edistämisen hankkeisiin liittyviä interventioita ja pohdittaessa, miten ihmiset saadaan osallistumaan niihin. Tulokset ovat hyödynnettävissä kaikille kansalaisille tarkoitettujen elämäntapamuutosryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Jatkotutkimusehdotuksena tulisi tutkia miten erilaisia digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää interventioiden seurantajaksojen aikana. Toiseksi lisää tutkimusta vaaditaan siitä, miten aikomuksen ja toiminnan väliseen kuiluun voitaisiin parhaiten vaikuttaa. Kolmanneksi tulisi tutkia kirjallisuuskerhoa vaikuttavana ohjausmenetelmänä erityisesti vanhempien naisten keskuudessa.
Opinnäytetyön tulokset muodostivat kolme kokonaisuutta: terveyden edistämisen hankkeisiin osallistumista edistävät tekijät, estävät tekijät sekä ohjauksen työvälineet. Asennoituminen, vuorovaikutus, terveyden ja hyvinvoinnin tavoittelu, motivaatio sekä ympäröivien ihmisten tuki muodostuivat keskeisiksi osallistumista edistäviksi tekijöiksi. Nämä tekijät pysyivät samoina niin vapaa-ajalla kuin työympäristössä toteutetuissa interventioissa. Osallistumista estävät tekijät taas liittyivät esimerkiksi terveydellisiin ja toiminnallisiin esteisiin, jaksamattomuuteen tai kannustuksen puutteeseen. Suurin osa analyysissä esiin nousseista estävistä tekijöistä on sisäisiä tekijöitä ja vain kaksi niistä voidaan katsoa ympäristöstä johtuviksi tekijöiksi. Ohjauksen työvälineitä muodostui analyysin perusteella yhteensä 13, joista keskeisimmät liittyivät monipuolisiin ohjausmenetelmiin, tavoitteelliseen toimintaan, tuen antamiseen sekä edistymisen seurantaan. Vaikuttavimmat tulokset interventioissa saatiin yhdistelemällä monipuolisesti erilaisia ohjausmenetelmiä ja –tapoja.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa erilaisiin terveyden edistämisen hankkeisiin liittyviä interventioita ja pohdittaessa, miten ihmiset saadaan osallistumaan niihin. Tulokset ovat hyödynnettävissä kaikille kansalaisille tarkoitettujen elämäntapamuutosryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Jatkotutkimusehdotuksena tulisi tutkia miten erilaisia digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää interventioiden seurantajaksojen aikana. Toiseksi lisää tutkimusta vaaditaan siitä, miten aikomuksen ja toiminnan väliseen kuiluun voitaisiin parhaiten vaikuttaa. Kolmanneksi tulisi tutkia kirjallisuuskerhoa vaikuttavana ohjausmenetelmänä erityisesti vanhempien naisten keskuudessa.