Positiivinen esimiestyö : Henkilöstön näkemyksiä esimiestyön nykytilasta sekä kehitystarpeista
Koponen, Annika (2016)
Koponen, Annika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602102081
Tiivistelmä
Esimiestyön haasteena on johtaa ihmisiä tavalla, joka kehittää palveluliiketoimintaa jatkuvasti, sekä tuottaa asiakkaille erinomaisia asiakaskokemuksia yhä uudelleen. Tähän tarvitaan tyytyväinen ja hyvinvoivia henkilöstö. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten esimies edistää positiivisuuden kehää ja työilmapiiriä alaisten kokemana. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin henkilöstön näkemyksiä siitä, miten esimiehen toimintaa voisi kehittää, jotta positii-visuuden kehää ja työilmapiiriä voitaisiin kehittää.
Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva, siinä hyödynnettiin Fischerin (2012) luomaa teoreettista mallia positiivisesti poikkeavasta palveluliiketoiminnasta ja johtajuudesta. Tämän teorian poh-jalta muodostettiin väittämiä, joiden toteutumista vastaajat arvioivat ensin numeraalisesti ja tämän jälkeen heitä pyydettiin kertomaan kehitystarve sekä konkreettinen kehitystoimenpide haastattelussa. Haastattelut toteutettiin anonyyminä pysyvän finanssialan yrityksen yhden 10 henkilön tiimille. Haastatteluihin vastasi kuusi henkilöä kymmenestä. Haastatteluja analysoitiin sisällön luokittelulla.
Kohdetiimin esimiestyötä pidettiin varsin hyvänä. Numeerisessa arvioinnissa parhaiten toteutui positiivisen vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden edistäminen. Heikoiten toteutui mah-dollisuuksien näkeminen, missä myös vastauksien hajonta oli suurinta. Haastateltavat tunnis-tivat yhteensä 21 kehittämiskohdetta esimiestyön osa-alueilla ja ehdottivat näihin konkreettisia kehitystoimenpiteitä. Tärkeimpiä kehityskohteita olivat: Esimiehen kyky auttaa työntekijää tunnistamaan ja rakentamaan yhteys pitkän- ja lyhyenajan tavoitteille, työtehtävien merkityk-sellisyyden yhteys organisaation tärkeänä pitämiin tehtäviin, tiimitasolla työtehtävien ja re-surssien tasapainon riippuvuus kaikkien työtehtävien huomioimisesta sekä yksilötasolla työ-tehtävien laatu yhteydessä koettuun asiakaskontaktien laatuun. Tulosten mukaan pelkästään esimiestyöllä ei kehitetä positiivisuuden kehää ja työilmapiiriä, vaan se on riippuvainen niin organisaatioin, esimiesten sekä henkilöstön toiminnasta.
Opinnäytetyössä onnistuttiin tunnistamaan esimiestyön kehitystarpeita ja – toimenpiteitä, vaikka kohdetiimin esimiestyön koettiinkin olevan numeerisesti arvioituna varsin hyvällä tasol-la. Suurimpana ristiriitana tunnistettiin, etteivät asiakkaiden akuutti palvelutarve ja organisaa-tion tavoitteet aina kohtaa, jolloin myöskään kaiken työn tekemistä ei koeta yhtä arvokkaana.
Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva, siinä hyödynnettiin Fischerin (2012) luomaa teoreettista mallia positiivisesti poikkeavasta palveluliiketoiminnasta ja johtajuudesta. Tämän teorian poh-jalta muodostettiin väittämiä, joiden toteutumista vastaajat arvioivat ensin numeraalisesti ja tämän jälkeen heitä pyydettiin kertomaan kehitystarve sekä konkreettinen kehitystoimenpide haastattelussa. Haastattelut toteutettiin anonyyminä pysyvän finanssialan yrityksen yhden 10 henkilön tiimille. Haastatteluihin vastasi kuusi henkilöä kymmenestä. Haastatteluja analysoitiin sisällön luokittelulla.
Kohdetiimin esimiestyötä pidettiin varsin hyvänä. Numeerisessa arvioinnissa parhaiten toteutui positiivisen vuorovaikutuksen ja yhteenkuuluvuuden edistäminen. Heikoiten toteutui mah-dollisuuksien näkeminen, missä myös vastauksien hajonta oli suurinta. Haastateltavat tunnis-tivat yhteensä 21 kehittämiskohdetta esimiestyön osa-alueilla ja ehdottivat näihin konkreettisia kehitystoimenpiteitä. Tärkeimpiä kehityskohteita olivat: Esimiehen kyky auttaa työntekijää tunnistamaan ja rakentamaan yhteys pitkän- ja lyhyenajan tavoitteille, työtehtävien merkityk-sellisyyden yhteys organisaation tärkeänä pitämiin tehtäviin, tiimitasolla työtehtävien ja re-surssien tasapainon riippuvuus kaikkien työtehtävien huomioimisesta sekä yksilötasolla työ-tehtävien laatu yhteydessä koettuun asiakaskontaktien laatuun. Tulosten mukaan pelkästään esimiestyöllä ei kehitetä positiivisuuden kehää ja työilmapiiriä, vaan se on riippuvainen niin organisaatioin, esimiesten sekä henkilöstön toiminnasta.
Opinnäytetyössä onnistuttiin tunnistamaan esimiestyön kehitystarpeita ja – toimenpiteitä, vaikka kohdetiimin esimiestyön koettiinkin olevan numeerisesti arvioituna varsin hyvällä tasol-la. Suurimpana ristiriitana tunnistettiin, etteivät asiakkaiden akuutti palvelutarve ja organisaa-tion tavoitteet aina kohtaa, jolloin myöskään kaiken työn tekemistä ei koeta yhtä arvokkaana.