Sylinterikannen kehitystyö
Tero, Juuso (2016)
Tero, Juuso
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602051969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602051969
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä sylinterikannen imujärjestelmän virtauksiin ja sen muutostöihin hyötysuhteen parantamiseksi. Aiemmin moottorin hyötysuhdetta oli parannettu vaihtamalla tehdaspakoputkisto paremmin virtaavaan Sport-pakoputkistoon. Apuna imujärjestelmän virtauksien tutkimisessa käytettiin virtauspenkkiä, jonka avulla simuloitiin sylinterikannen toimintaa moottorin imutahdin aikana.
Osana opinnäytetyötä oli valmistavien toimenpiteiden suorittaminen ennen kuin sylinterikannen virtaustutkimukset voitiin aloittaa. Valmistaviin toimenpiteisiin kuuluivat sylinterikannen purkaminen, peseminen ja mittauskuntoon valmistelu. Mittauskuntoon valmistelu sisälsi venttiilien takaisinasentamisen sylinterikanteen, kannen sovituksen virtauspenkin testiputkeen sekä venttiilin avaustyökalun rakentamisen.
Kun valmistavat toimenpiteet oli tehty, opinnäytetyön varsinainen aihe voitiin aloittaa. Aluksi mitattiin sylinterikannen alkuperäinen imukanava, jonka jälkeen suoritettiin tarvittavat muutostyöt. Muutoksien jälkeen kanavan virtausmittaus suoritettiin uudestaan ja vertailtiin arvoja edelliseen.
Sylinterikanteen tehdyillä muutoksilla saatiin parannettua imujärjestelmän maksimi virtausta noin kaksikymmentä prosenttiyksikköä alkuperäiseen nähden. Valitettavasti tarkkaa tehonlisäystä ei voida laskea, koska käytännössä tapahtuvaan ilman virtaamiseen vaikuttaa monta tekijää kuten nokka-akseli, moottorin koko ja puristussuhde sekä pakoputkiston toimivuus.
Osana opinnäytetyötä oli valmistavien toimenpiteiden suorittaminen ennen kuin sylinterikannen virtaustutkimukset voitiin aloittaa. Valmistaviin toimenpiteisiin kuuluivat sylinterikannen purkaminen, peseminen ja mittauskuntoon valmistelu. Mittauskuntoon valmistelu sisälsi venttiilien takaisinasentamisen sylinterikanteen, kannen sovituksen virtauspenkin testiputkeen sekä venttiilin avaustyökalun rakentamisen.
Kun valmistavat toimenpiteet oli tehty, opinnäytetyön varsinainen aihe voitiin aloittaa. Aluksi mitattiin sylinterikannen alkuperäinen imukanava, jonka jälkeen suoritettiin tarvittavat muutostyöt. Muutoksien jälkeen kanavan virtausmittaus suoritettiin uudestaan ja vertailtiin arvoja edelliseen.
Sylinterikanteen tehdyillä muutoksilla saatiin parannettua imujärjestelmän maksimi virtausta noin kaksikymmentä prosenttiyksikköä alkuperäiseen nähden. Valitettavasti tarkkaa tehonlisäystä ei voida laskea, koska käytännössä tapahtuvaan ilman virtaamiseen vaikuttaa monta tekijää kuten nokka-akseli, moottorin koko ja puristussuhde sekä pakoputkiston toimivuus.