"Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus" : Kuulovammaisten lasten kuntoutusohjauksen kehittäminen
Mäkivuoti, Sari (2015)
Mäkivuoti, Sari
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602041914
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602041914
Tiivistelmä
Kehittämistyön tarkoituksena oli Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin (LPSHP) kuulovammaisten lasten kuntoutusohjauksen kehittäminen. Kehittämistyö on toteutunut vuosina 2009- 2015. Mukana kehittämistyössä on ollut alueen lapsiperheitä, lapsen kuntoutuksessa toimivia ammattilaisia L-PSHP ja Oulun Yliopistosairaalan (OYS) ERVA- alueella sekä valtakunnallisesti kuulonkuntoutuksessa eri sektoreilla toimivien tahojen ja apuvälineiden maahantuojien edustajia. Kehittämistoiminta ja tutkimusraportti ovat rakentuneet kehittäjän tiedonkeruun, kouluttautumisen, lasten arjen toimintaympäristön henkilöstön ja kuuloalan toimijoiden kouluttamisen, osallistavan toiminnan, jaetun kokemuksen ja palautteiden pohjalta. Kehittämishaasteiksi nimettiin osaamisen kehittäminen, perheiden tukeminen, tiedonjakaminen, yhteistyö ja työnnäkyvyys/vaikuttavuus.
Kehittämistyön tuloksena on todettu, että kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa olennaista on osaava monialainen verkosto, joka toimii moniammatillisessa poikkitieteellisessä yhteistyössä, perhe osallisena. Toiminnan tulee olla lapsi- ja perhelähtöistä ja suunniteltu lapsen arjen toimintaympäristöihin. Yhteiskunnallisessa ja kuntoutuksen päätöksenteossa on huomioitava lapsiin kohdistuva vaikutus. Apuvälineteknologian kehitys tarjoaa yksilölliset mahdollisuudet toteuttaa hyvät kuunteluolosuhteet lapsen toimintaympäristöissä. Vaatimuksena on, että kuulokojekuntoutuksella luodaan lapselle miellyttävä kuunteluaistimus ja siten halu kuulokojeen käyttöön. Perheet ovat kokeneet kuntoutusohjauksen varhaisemman kuntoutukseen mukaantulon tarvetta. Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen ovat varhaisiän kuntoutusohjauksessa olennaista. Vanhemmilla on aina yksilöllinen kokemus tuentarpeesta, ajankohdasta, määrästä ja muodosta. Ammattihenkilöstön vastuulla on ohjata perhe kuntoutusohjauksen piirin. Kuulovammaisen lapsen puheen- ja kielenkehityksen, kuntoutuksen ja myönteisen koherenssin tunteen syntymisen kannalta lähipiirin ja ammattilaisten ”hereillä olo” ja yhteistyö on olennaista.
Kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa kuntoutusohjaajat ovat keskeinen ammattiryhmä. Heillä on luontainen pääsy sekä lapsen – että perheen lähelle heidän omissa toimintaympäristöissään. Kuntoutusohjaaja tekee yhteistyötä kaikkien lapsen kanssa toimivien tahojen ja ammattilaisten kanssa tuntien kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja eri asiantuntijoiden osaamisenalueet. Hän on yhdyshenkilö perheen ja eri toimintatahojen välillä koordinoiden palvelujen kokonaisuutta. Kuntoutusohjaajan asiantuntijuutta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä tehokkaammin. Kehittämistyössä tuotettiin kuntoutusohjaajan tehtävänkuvaus, kehitettiin kirjaamista ja kuvattiin toimijaverkostoa eri tasoilla, tutkimusraportti on tietopaketti perehdytykseen. Kehittämistyössä on pyritty kuulovammaisen lapsen kuntoutuksen monialaiseen, osallistavaan toimintamalliin, jossa kuntoutusohjaaja on mukana heti kuntoutuksen tarpeen ilmetessä. Kuvauksissa on hyödynnetty ICF- luokitusta ja kuntoutusohjausnimikkeistöä.
Kehittämistyön tuloksena on todettu, että kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa olennaista on osaava monialainen verkosto, joka toimii moniammatillisessa poikkitieteellisessä yhteistyössä, perhe osallisena. Toiminnan tulee olla lapsi- ja perhelähtöistä ja suunniteltu lapsen arjen toimintaympäristöihin. Yhteiskunnallisessa ja kuntoutuksen päätöksenteossa on huomioitava lapsiin kohdistuva vaikutus. Apuvälineteknologian kehitys tarjoaa yksilölliset mahdollisuudet toteuttaa hyvät kuunteluolosuhteet lapsen toimintaympäristöissä. Vaatimuksena on, että kuulokojekuntoutuksella luodaan lapselle miellyttävä kuunteluaistimus ja siten halu kuulokojeen käyttöön. Perheet ovat kokeneet kuntoutusohjauksen varhaisemman kuntoutukseen mukaantulon tarvetta. Varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen ovat varhaisiän kuntoutusohjauksessa olennaista. Vanhemmilla on aina yksilöllinen kokemus tuentarpeesta, ajankohdasta, määrästä ja muodosta. Ammattihenkilöstön vastuulla on ohjata perhe kuntoutusohjauksen piirin. Kuulovammaisen lapsen puheen- ja kielenkehityksen, kuntoutuksen ja myönteisen koherenssin tunteen syntymisen kannalta lähipiirin ja ammattilaisten ”hereillä olo” ja yhteistyö on olennaista.
Kuulovammaisen lapsen kuntoutuksessa kuntoutusohjaajat ovat keskeinen ammattiryhmä. Heillä on luontainen pääsy sekä lapsen – että perheen lähelle heidän omissa toimintaympäristöissään. Kuntoutusohjaaja tekee yhteistyötä kaikkien lapsen kanssa toimivien tahojen ja ammattilaisten kanssa tuntien kuntoutuksen palvelujärjestelmän ja eri asiantuntijoiden osaamisenalueet. Hän on yhdyshenkilö perheen ja eri toimintatahojen välillä koordinoiden palvelujen kokonaisuutta. Kuntoutusohjaajan asiantuntijuutta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää entistä tehokkaammin. Kehittämistyössä tuotettiin kuntoutusohjaajan tehtävänkuvaus, kehitettiin kirjaamista ja kuvattiin toimijaverkostoa eri tasoilla, tutkimusraportti on tietopaketti perehdytykseen. Kehittämistyössä on pyritty kuulovammaisen lapsen kuntoutuksen monialaiseen, osallistavaan toimintamalliin, jossa kuntoutusohjaaja on mukana heti kuntoutuksen tarpeen ilmetessä. Kuvauksissa on hyödynnetty ICF- luokitusta ja kuntoutusohjausnimikkeistöä.