Autistisen lapsen vanhempien kokemukset, kohtaaminen ja ensitiedon antaminen : Simulaatiocase
Mikkonen, Anni; Mäkipää, Linnea (2015)
Mikkonen, Anni
Mäkipää, Linnea
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031879
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotteena on simulaatiotapaus lasten hoitotyön opintoihin. Tarkoituksena oli kehittää tuntiopetukseen simulaatiotapaus, jota voi hyödyntää sairaanhoidon-, terveydenhoidon- sekä kätilöopiskelijoiden opinnoissa. Opinnäytetyön aihe sai alkunsa Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeesta kehittää opiskelumuotoja sekä monipuolistaa opiskelijoiden oppimista. Opinnäytetyömme tavoitteena on vahvistaa terveyden- ja hoitoalan opiskelijoiden tietoisuutta ja osaamista kehitysvammaisen lapsen ja hänen perheensä kohtaamisessa.
Keräsimme aineistomme tätä opinnäytetyötä varten erilaisista kirjallisista dokumenteista. Kirjallisia dokumentteja etsimme netistä hakukoneilla, kuten MetCat, Medic, PubMed ja Chinal. Hakusanoina käytimme muun muassa autismi, kehitysvammaisuus, ensitieto, kokemukset, vanhemmuus, vammaisen lapsen vanhemmuus, vanhempien kokemukset, mental disability, mental disability in children, autism spectrum disorders, early support, parent’s experiences. Hakutuloksista poimimme ne lähteet, jotka vastasivat otsikoiltaan ja tiivistelmien perusteella parhaiten aihettamme. Lisäksi löysimme useita hyviä lähteitä ensisijaisten lähteidemme lähdeluetteloista.
Tiedonhaun jälkeen loimme käsikirjoituksen simulaatioon. Simulaatiotilanteessa oppilaiden tarkoituksena on pohtia hyvää ensitietoa, hoitajan toimintaa ja annettavan tiedon määrää. Teoriaosuutemme toimii simulaation tukena ja ohjaa simulaation kulkua. Halusimme simulaatiotilanteen olevan mahdollisimman käytännönläheinen, jotta opiskelijoiden olisi helppo asettaa simuloinnille tavoitteet ja saada siitä mahdollisimman suuri hyöty irti. Jokainen opettaja toteuttaa simulaation oman simulaatio-osaamisen perusteella.
Valitsimme simulaation autistisen lapsen, koska autismin kirjon sairaudet kiinnostavat meitä, mutta myös siksi, että se on kehitysvamma, joka diagnosoidaan vasta lapsen yleensä ollessa leikki-iässä. Simulaation käsikirjoituksessa käsittelemme pienen pojan ja hänen perheensä ensitietotilannetta, siihen liittyviä tunteita ja hoitajan toimintatapoja.
Jatkoehdotuksenamme on, että luomaamme simulaatiota hyödynnetään lastenhoitotyön opinnoissa. Olemme voineet arvioida työmme käytettävyyttä teoriapohjan luotettavuuden pohjalta, joten työn käytettävyyttä sekä hyödynnettävyyttä tulisi arvioida käytännössä, jotta simulaatiota voisi tarvittaessa kehittää eteenpäin. Simulaation tulisi tukea opiskelijoiden oppimista mahdollisimman tehokkaasti.
Keräsimme aineistomme tätä opinnäytetyötä varten erilaisista kirjallisista dokumenteista. Kirjallisia dokumentteja etsimme netistä hakukoneilla, kuten MetCat, Medic, PubMed ja Chinal. Hakusanoina käytimme muun muassa autismi, kehitysvammaisuus, ensitieto, kokemukset, vanhemmuus, vammaisen lapsen vanhemmuus, vanhempien kokemukset, mental disability, mental disability in children, autism spectrum disorders, early support, parent’s experiences. Hakutuloksista poimimme ne lähteet, jotka vastasivat otsikoiltaan ja tiivistelmien perusteella parhaiten aihettamme. Lisäksi löysimme useita hyviä lähteitä ensisijaisten lähteidemme lähdeluetteloista.
Tiedonhaun jälkeen loimme käsikirjoituksen simulaatioon. Simulaatiotilanteessa oppilaiden tarkoituksena on pohtia hyvää ensitietoa, hoitajan toimintaa ja annettavan tiedon määrää. Teoriaosuutemme toimii simulaation tukena ja ohjaa simulaation kulkua. Halusimme simulaatiotilanteen olevan mahdollisimman käytännönläheinen, jotta opiskelijoiden olisi helppo asettaa simuloinnille tavoitteet ja saada siitä mahdollisimman suuri hyöty irti. Jokainen opettaja toteuttaa simulaation oman simulaatio-osaamisen perusteella.
Valitsimme simulaation autistisen lapsen, koska autismin kirjon sairaudet kiinnostavat meitä, mutta myös siksi, että se on kehitysvamma, joka diagnosoidaan vasta lapsen yleensä ollessa leikki-iässä. Simulaation käsikirjoituksessa käsittelemme pienen pojan ja hänen perheensä ensitietotilannetta, siihen liittyviä tunteita ja hoitajan toimintatapoja.
Jatkoehdotuksenamme on, että luomaamme simulaatiota hyödynnetään lastenhoitotyön opinnoissa. Olemme voineet arvioida työmme käytettävyyttä teoriapohjan luotettavuuden pohjalta, joten työn käytettävyyttä sekä hyödynnettävyyttä tulisi arvioida käytännössä, jotta simulaatiota voisi tarvittaessa kehittää eteenpäin. Simulaation tulisi tukea opiskelijoiden oppimista mahdollisimman tehokkaasti.