Mielenterveyden edistämisen menetelmät yläkoulussa : katsaus kirjallisuuteen
Hauhio, Nora; Naumanen, Krista (2015)
Hauhio, Nora
Naumanen, Krista
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602031859
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli katsauksena kirjallisuuteen selvittää, mitä menetelmiä on yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistämiseksi kouluissa. Tavoitteenamme oli saada tietoa keinoista, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää nuorten mielenterveyden edistämistyössä sekä oppilashuollossa. Opinnäytetyö kytkeytyy Suomen Mielenterveysseuran Turvallisin mielin (2012-2015)- hankkeeseen.
Opinnäytetyö toteutettiin katsauksena kirjallisuuteen. Aineistomme koostui seitsemästä tutkimuksesta. Valitsimme tutkimuksia, jotka on tehty maissa, joiden koulujärjestelmä on verrattavissa suomalaiseen koulujärjestelmään. Aineisto hankittiin CINAHL- ja PubMed- tietokannoista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Sisällönanalyysin avulla aineistosta löytyneet mielenterveyden edistämisen menetelmät voitiin jakaa kahteen kategoriaan: koulun sisäiset mielenterveyden edistämisen keinot ja koulumaailmaan integroitavat mielenterveyden edistämisen menetelmät. Sisäisillä tekijöillä viittaamme tekijöihin, jotka kuuluvat pysyvänä osana jokaiseen kouluun ja kouluyhteisöön. Näitä tekijöitä olivat kouluterveydenhoitajan ja oppilaan välinen vuoropuhelu, kouluympäristön merkitys mielenterveyden edistämisessä sekä koulun opetussuunnitelmaan sisällytettävät menetelmät. Koulumaailmaan integroitavilla menetelmillä viittaamme koulumaailmaan tuotaviin uusiin malleihin ja interventioihin, joiden käyttöönotto vaatii ylimääräisiä resursseja ja suunnittelua. Näitä menetelmiä olivat tietotekniikan hyödyntäminen mielenterveyden edistämistyössä, kouluun palkattavat ulkopuoliset työntekijät sekä koulun ja kodin yhteistyötä vahvistavat keinot.
Aineistosta selvisi, että ollakseen toimivia ja tehokkaita yläkouluissa hyödynnettävien mielenterveyden edistämisen menetelmien tulisi olla edullisia, erilaisiin kouluympäristöihin soveltuvia ja laajasti testattuja. Monet tutkimuksista esille nousseet menetelmät hyödyntävät eri alojen asiantuntijuutta. Oppilashuoltoryhmän moniammatillisella yhteistyöllä voitaisiin mahdollisesti lisätä ja vahvistaa kouluyhteisön mielenterveysosaamista sekä tuoda mielenterveyden edistämisen näkökulma vahvemmin osaksi koulun arkea.
Opinnäytetyö toteutettiin katsauksena kirjallisuuteen. Aineistomme koostui seitsemästä tutkimuksesta. Valitsimme tutkimuksia, jotka on tehty maissa, joiden koulujärjestelmä on verrattavissa suomalaiseen koulujärjestelmään. Aineisto hankittiin CINAHL- ja PubMed- tietokannoista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Sisällönanalyysin avulla aineistosta löytyneet mielenterveyden edistämisen menetelmät voitiin jakaa kahteen kategoriaan: koulun sisäiset mielenterveyden edistämisen keinot ja koulumaailmaan integroitavat mielenterveyden edistämisen menetelmät. Sisäisillä tekijöillä viittaamme tekijöihin, jotka kuuluvat pysyvänä osana jokaiseen kouluun ja kouluyhteisöön. Näitä tekijöitä olivat kouluterveydenhoitajan ja oppilaan välinen vuoropuhelu, kouluympäristön merkitys mielenterveyden edistämisessä sekä koulun opetussuunnitelmaan sisällytettävät menetelmät. Koulumaailmaan integroitavilla menetelmillä viittaamme koulumaailmaan tuotaviin uusiin malleihin ja interventioihin, joiden käyttöönotto vaatii ylimääräisiä resursseja ja suunnittelua. Näitä menetelmiä olivat tietotekniikan hyödyntäminen mielenterveyden edistämistyössä, kouluun palkattavat ulkopuoliset työntekijät sekä koulun ja kodin yhteistyötä vahvistavat keinot.
Aineistosta selvisi, että ollakseen toimivia ja tehokkaita yläkouluissa hyödynnettävien mielenterveyden edistämisen menetelmien tulisi olla edullisia, erilaisiin kouluympäristöihin soveltuvia ja laajasti testattuja. Monet tutkimuksista esille nousseet menetelmät hyödyntävät eri alojen asiantuntijuutta. Oppilashuoltoryhmän moniammatillisella yhteistyöllä voitaisiin mahdollisesti lisätä ja vahvistaa kouluyhteisön mielenterveysosaamista sekä tuoda mielenterveyden edistämisen näkökulma vahvemmin osaksi koulun arkea.