Virtaamamittauksen ja sääasemien datan hyödyntäminen turvetuotannossa Vapo Oy:n Keski-Suomen alueella
Huupponen, Henna (2016)
Huupponen, Henna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011787
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602011787
Tiivistelmä
Virtaamaa on hyvä tarkastella aina, kun vettä siirretään hallitusti paikasta toiseen ja on syytä epäillä, että toiminnasta aiheutuu ympäristölle haittaa. Virtaamia mittaamalla on mahdollista selvittää kuormitukset alapuolisessa vesistössä. Sateet vaikuttavat virtaamiin ja siksi niitäkin on syytä tarkkailla.
Työn tilaajana toimi Vapo Oy. Tutkimus toteutettiin Vapon Keski-Suomen tuotantovas-tuualueen sellaisilla tuotantoalueilla, joilla oli sekä tietoa lähettävä virtaamamittari että sääasema. Kohteiksi valikoitui 7 rakennetta neljältä eri tuotantoalueelta. Työn tavoittee-na oli selvittää, kuinka olemassa olevia laitteita voidaan hyödyntää käytännössä. Työn tavoite oli vastata muun muassa kysymykseen, milloin rankkasadenäyte otetaan. Työn toiseksi tavoitteeksi asetettiin padotuskokeen tekeminen ja laitteiston koekäyttö Kyyjär-ven Savonnevan kosteikko 13:lla.
Saatua dataa verrattiin keskenään, jolloin saatiin selville sateen vaikutus virtaamiin. Tar-koituksena oli myös verrata erilaisten rakenteiden toimivuutta sateen aikana. Kosteikko 13:lla toteutettiin padotuskoe ja laitteiston toimivuutta testattiin.
Tuloksena saatiin selville että sateen alkamisesta virtaamahuippu on 12–20 tunnin kulut-tua kohteesta ja sen ominaisuuksista, kuten pumppaamosta riippuen. Sateet nostivat virtaamia eri rakenteilla erilailla. Kosteikoilla virtaamahuippu saavutettiin pintavalutus-kenttää nopeammin. Pumppaamo vaikutti selvästi virtaamiin. Kosteikko 13:n padotusko-keessa selvisi että pintavippaa ja koko koeasemaa täytyy muokata.
Työn tilaajana toimi Vapo Oy. Tutkimus toteutettiin Vapon Keski-Suomen tuotantovas-tuualueen sellaisilla tuotantoalueilla, joilla oli sekä tietoa lähettävä virtaamamittari että sääasema. Kohteiksi valikoitui 7 rakennetta neljältä eri tuotantoalueelta. Työn tavoittee-na oli selvittää, kuinka olemassa olevia laitteita voidaan hyödyntää käytännössä. Työn tavoite oli vastata muun muassa kysymykseen, milloin rankkasadenäyte otetaan. Työn toiseksi tavoitteeksi asetettiin padotuskokeen tekeminen ja laitteiston koekäyttö Kyyjär-ven Savonnevan kosteikko 13:lla.
Saatua dataa verrattiin keskenään, jolloin saatiin selville sateen vaikutus virtaamiin. Tar-koituksena oli myös verrata erilaisten rakenteiden toimivuutta sateen aikana. Kosteikko 13:lla toteutettiin padotuskoe ja laitteiston toimivuutta testattiin.
Tuloksena saatiin selville että sateen alkamisesta virtaamahuippu on 12–20 tunnin kulut-tua kohteesta ja sen ominaisuuksista, kuten pumppaamosta riippuen. Sateet nostivat virtaamia eri rakenteilla erilailla. Kosteikoilla virtaamahuippu saavutettiin pintavalutus-kenttää nopeammin. Pumppaamo vaikutti selvästi virtaamiin. Kosteikko 13:n padotusko-keessa selvisi että pintavippaa ja koko koeasemaa täytyy muokata.