Ystävyystalon naisten toiminnan kehittäminen : Mitä maahanmuuttajanaiset toivovat elämältään ja miten he voimaantuvat
Telkki, Heidi (2010)
Telkki, Heidi
Oulun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601221551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601221551
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehtävän kehittämistehtävän tavoiteena on Oulun Seudun Setlementti ry:n monikulttuurisen Ystävyystalon naisten toiminnan kehittäminen. Ystävyystalossa tehtävän työn tavoite on maahanmuuttajien aktiivisuuden, voimaantumisen ja elämänhallinnan tukeminen. Toimintaa on kehitetty toiminnan ohessa kymmenen vuotta. Toiminnassa on tunnistettu näyttöön perustuvan systemaattisen kehittämisen tarve.
Etnografisella tutkimuksella on kerätty tietoa siitä, mitä maahanmuuttajanaiset toivovat elämältään Suomessa ja millainen Ystävyystalon naistentoiminta tukee naisten mahdollisuuksia hyvinvointiin, voimaantumiseen ja elämänhallintaan. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla neljää maahanmuuttajanaista ja osallistumalla Naisten koulun naisten kanssa tehtävään ratkaisukeskeiseen reteaming -prosessiin.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanaiset haluavat oppia suomen kieltä, päästä työelämään, oppia tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa säilyttäen samalla omaa kulttuuriaan ja saada suomalaisia ystäviä. Lisäksi naisille on tärkeää, että heidän lapsensa ovat onnellisia, saavat hyvän ammatin ja pystyvät olemaan hyödyllisiä jäseniä suomalaisessa yhteiskunnassa. Naiset tarvitsevat tukea ja kannustajaa, joka luottaa heidän mahdollisuuksiin päästä eteenpäin elämässään Suomessa.
Ystävyystalon naistyön kehittämissuunnitelma on tehty yhteistyössä Ystävyystalon työntekijöiden kanssa tutkimuksesta nousseiden kehittämisehdotusten pohjalta. Kehittämissuunnitelmassa keskeistä on työn kehittäminen niin, että entistä voimakkaammin tuetaan maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisten ja maahanmuuttajien välisten kontaktien syntymistä.
Kehittämistyö on lisännyt Ystävyystalon työntekijöiden tietoisuutta siitä, että heikon suomen kielen taitavien ja vähäisen yhteiskuntatietoisuuden omaavien maahanmuuttajanaisten kotoutumista voidaan tukea kuntoutuksen keinoilla. Ystävyystalon työntekijöiden antaman palautteen mukaan kehittämistyö on antanut uutta näkökulmaa Ystävyystalon kehittämiseen.
Jatkossa on tärkeä arvioida Ystävyystalon toiminnan kehittämissuunnitelman toteutumista ja sen vaikuttavuutta.
Etnografisella tutkimuksella on kerätty tietoa siitä, mitä maahanmuuttajanaiset toivovat elämältään Suomessa ja millainen Ystävyystalon naistentoiminta tukee naisten mahdollisuuksia hyvinvointiin, voimaantumiseen ja elämänhallintaan. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla neljää maahanmuuttajanaista ja osallistumalla Naisten koulun naisten kanssa tehtävään ratkaisukeskeiseen reteaming -prosessiin.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajanaiset haluavat oppia suomen kieltä, päästä työelämään, oppia tuntemaan suomalaista yhteiskuntaa säilyttäen samalla omaa kulttuuriaan ja saada suomalaisia ystäviä. Lisäksi naisille on tärkeää, että heidän lapsensa ovat onnellisia, saavat hyvän ammatin ja pystyvät olemaan hyödyllisiä jäseniä suomalaisessa yhteiskunnassa. Naiset tarvitsevat tukea ja kannustajaa, joka luottaa heidän mahdollisuuksiin päästä eteenpäin elämässään Suomessa.
Ystävyystalon naistyön kehittämissuunnitelma on tehty yhteistyössä Ystävyystalon työntekijöiden kanssa tutkimuksesta nousseiden kehittämisehdotusten pohjalta. Kehittämissuunnitelmassa keskeistä on työn kehittäminen niin, että entistä voimakkaammin tuetaan maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisten ja maahanmuuttajien välisten kontaktien syntymistä.
Kehittämistyö on lisännyt Ystävyystalon työntekijöiden tietoisuutta siitä, että heikon suomen kielen taitavien ja vähäisen yhteiskuntatietoisuuden omaavien maahanmuuttajanaisten kotoutumista voidaan tukea kuntoutuksen keinoilla. Ystävyystalon työntekijöiden antaman palautteen mukaan kehittämistyö on antanut uutta näkökulmaa Ystävyystalon kehittämiseen.
Jatkossa on tärkeä arvioida Ystävyystalon toiminnan kehittämissuunnitelman toteutumista ja sen vaikuttavuutta.