Kolme näkökulmaa kihlakunnanulosottomiehen perehdytyksen nykytilaan : Case: Ulosottolaitos
Aho, Mari (2016)
Aho, Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601201476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601201476
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten kihlakunnanulosottomiehen perehdytys tapahtuu eri ulosottovirastoissa, millaisia perehdytysprosesseja on olemassa ja millaista tukea oppimiseen oli saatavilla. Lisäksi tutkittiin, millaisia kokemuksia ulosottovirastoilla, perehdytettävillä ja perehdyttäjillä on perehdytysprosessista.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol - sähköpostikyselylomakkeilla ulosottovirastoilta ja perehdytettäviltä sekä haastattelemalla perehdyttäjiä. Aineisto kerättiin syksyn 2015 aikana.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tarkka kuvaus itse ilmiöstä, eli perehdyttämisestä, sekä kolme erilaista näkö-kulmaa perehdyttämisen kokemuksista ja näkemyksistä. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki ulosottovirastot, joita on 22 kappaletta Suomessa, ja kihlakunnanulosottomiehet, jotka olivat aloittaneet työnsä 1.6.2013 tai sen jälkeen, sekä viisi perehdyttäjää eri puolelta Suomea.
Tuloksista ilmenee, että perehdytysprosesseissa on isoja eroja virastojen välillä. Yhteiselle linjaukselle nähtiin selvä tarve. Perehdytyksen suunnitelmallisuutta tulisi lisätä yhteisen perehdyttämisrungon tai suunnitelman avulla. Perehdytyksessä käytettävän materiaalin tulisi kaikissa virastoissa olla samanlainen. Valta-kunnanvoudinvirasto voi tutkimuksen avulla saadun tiedon perusteella kehittää perehdyttämistä ulosottovi-rastoissa. Tutkimus lisää myös ymmärrystä perehdyttämisprosessista ja uuden työntekijän oppimisesta ulosottovirastoissa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol - sähköpostikyselylomakkeilla ulosottovirastoilta ja perehdytettäviltä sekä haastattelemalla perehdyttäjiä. Aineisto kerättiin syksyn 2015 aikana.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tarkka kuvaus itse ilmiöstä, eli perehdyttämisestä, sekä kolme erilaista näkö-kulmaa perehdyttämisen kokemuksista ja näkemyksistä. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki ulosottovirastot, joita on 22 kappaletta Suomessa, ja kihlakunnanulosottomiehet, jotka olivat aloittaneet työnsä 1.6.2013 tai sen jälkeen, sekä viisi perehdyttäjää eri puolelta Suomea.
Tuloksista ilmenee, että perehdytysprosesseissa on isoja eroja virastojen välillä. Yhteiselle linjaukselle nähtiin selvä tarve. Perehdytyksen suunnitelmallisuutta tulisi lisätä yhteisen perehdyttämisrungon tai suunnitelman avulla. Perehdytyksessä käytettävän materiaalin tulisi kaikissa virastoissa olla samanlainen. Valta-kunnanvoudinvirasto voi tutkimuksen avulla saadun tiedon perusteella kehittää perehdyttämistä ulosottovi-rastoissa. Tutkimus lisää myös ymmärrystä perehdyttämisprosessista ja uuden työntekijän oppimisesta ulosottovirastoissa.