SAPERE-menetelmän vaikutus lasten suhtautumiseen marjoihin ja hedelmiin sekä niiden käyttöön
Aittolampi, Saana; Kaunisto, Irina (2016)
Aittolampi, Saana
Kaunisto, Irina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601171386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601171386
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää SAPERE-ruokakasvatusmenetelmän käytön vaikutusta lasten suhtautumiseen marjoihin ja hedelmiin ja sitä, lisääntyykö niiden käyttö ruokavaliossa SAPERE-menetelmän myötä. Työn toiminnallisen osuuden tavoitteena oli tuoda lasten ruokavalioon lisää marjoja ja hedelmiä, sekä lisätä lasten keskinäistä ruokapuhetta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ähtärin varhaiskasvatuksen ja ryhmäperhepäiväkoti Sinikellon kanssa. Työssä hyödynnettiin sekä laadullisen että toiminnallisen tutkimuksen menetelmiä. Sinikellossa pidettiin neljä toiminnallista SAPERE-tuokiota ja aineistoa kerättiin myös kartoittavilla kyselylomakkeilla, ryhmähaastatteluilla ja havainnoinnilla. Kysely oli suunnattu lasten vanhemmille, ja ne täytettiin sekä ennen että jälkeen tuokioiden. Tutkimukseen valittiin kymmenen hengen lapsiryhmä, josta tutkimukseen osallistui seitsemän.
Ennen tuokioita alkukyselyn mukaan lasten ruokavalioon kuului jonkin verran marjoja ja hedelmiä, valikoimaltaan melko suppeasti. Ruokaan yleisesti lasten suhtautuminen oli melko innokasta, uusia ruokia kohtaan suhtautuminen oli vähemmän innokasta.
Tutkimuksen aikana lasten marjojen ja hedelmien käyttö ruokavaliossa lisääntyi. Osa lapsista löysi ruokavalioonsa myös uusia hedelmiä ja marjoja. Kyselyiden tulosten mukaan lasten suhtautuminen ruokaan kotona ei juurikaan muuttunut. Pidettyjen tuokioiden myötä lapset osasivat kuvata aistikokemuksiaan uusin adjektiivein, kuten hapan ja karvas. Tutkimuksen kautta myös lasten keskinäinen ruokapuhe lisääntyi, ja lapset vertailivat kokemuksiaan keskenään.
SAPERE-menetelmän jatkokäyttö Sinikellossa mahdollistettiin materiaalilla yhteen toiminnalliseen tuokioon. Myös jo toteutetut tuokiot ovat toistettavissa. SAPERE-ruokakasvatusmenetelmää tuotiin tutuksi niin Ähtärin varhaiskasvatukselle, Sinikellon kasvattajille kuin tutkimukseen osallistuneille lapsille ja heidän vanhemmilleenkin.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Ähtärin varhaiskasvatuksen ja ryhmäperhepäiväkoti Sinikellon kanssa. Työssä hyödynnettiin sekä laadullisen että toiminnallisen tutkimuksen menetelmiä. Sinikellossa pidettiin neljä toiminnallista SAPERE-tuokiota ja aineistoa kerättiin myös kartoittavilla kyselylomakkeilla, ryhmähaastatteluilla ja havainnoinnilla. Kysely oli suunnattu lasten vanhemmille, ja ne täytettiin sekä ennen että jälkeen tuokioiden. Tutkimukseen valittiin kymmenen hengen lapsiryhmä, josta tutkimukseen osallistui seitsemän.
Ennen tuokioita alkukyselyn mukaan lasten ruokavalioon kuului jonkin verran marjoja ja hedelmiä, valikoimaltaan melko suppeasti. Ruokaan yleisesti lasten suhtautuminen oli melko innokasta, uusia ruokia kohtaan suhtautuminen oli vähemmän innokasta.
Tutkimuksen aikana lasten marjojen ja hedelmien käyttö ruokavaliossa lisääntyi. Osa lapsista löysi ruokavalioonsa myös uusia hedelmiä ja marjoja. Kyselyiden tulosten mukaan lasten suhtautuminen ruokaan kotona ei juurikaan muuttunut. Pidettyjen tuokioiden myötä lapset osasivat kuvata aistikokemuksiaan uusin adjektiivein, kuten hapan ja karvas. Tutkimuksen kautta myös lasten keskinäinen ruokapuhe lisääntyi, ja lapset vertailivat kokemuksiaan keskenään.
SAPERE-menetelmän jatkokäyttö Sinikellossa mahdollistettiin materiaalilla yhteen toiminnalliseen tuokioon. Myös jo toteutetut tuokiot ovat toistettavissa. SAPERE-ruokakasvatusmenetelmää tuotiin tutuksi niin Ähtärin varhaiskasvatukselle, Sinikellon kasvattajille kuin tutkimukseen osallistuneille lapsille ja heidän vanhemmilleenkin.