Puheen muuntelu puhujan äidinkielen tunnistamisen haasteena: Case Pronouncer Europe
Karppelin, Hanna (2016)
Karppelin, Hanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601151370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601151370
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan puheen muuntelua äidinkielen tunnistamisen haasteena Pronouncer Europe – nimisen yrityksen kehittämän ohjelman avulla. Yritys toimii työn tilaajana. Ohjelma on suunnattu raja-, poliisi- ja maahanmuuttoviranomaisille ja ohjelman tarkoitus on auttaa tunnistamaan puhujan äidinkieli. Äidinkielen tunnistaminen on tärkeää tilanteissa, joissa pyritään selvittä-mään henkilön identiteettiä esimerkiksi paperittomalta maahan pyrkijältä. Kieli on osa ihmisen identiteettiä ja antaa viitteitä siitä, mistäpäin henkilö on kotoisin. Ohjelma voi auttaa myös uhria tarkentamaan tekijän tuntomerkkejä rikoksen selvittämiseksi, esimerkiksi tekijän erikoisen mur-teen tunnistamisessa.
Työ on luonteeltaan toiminnallinen, tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa on mukana myös tapaus-tutkimuksen piirteitä. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut kehittää Pronouncer-ohjelmaa niin, että se voitaisiin ottaa tavoitellulla kohderyhmällä kunnolla käyttöön. Ohjelmaa voisi hyödyntää esimer-kiksi biometristen ääniavainten kehittämisessä, sillä ohjelma sisältää paljon dataa erilaisista kielis-tä. Työn tapaustutkimuksessa on käsitelty pienen ryhmän antamia puhenäytteitä, jotka on äänitetty tutuista eurooppalaisista kielistä. Nämä puhenäytteet on syötetty Pronouncer–ohjelmaan ja selvitetty, miten hyvin koehenkilöt ovat onnistuneet matkimaan kohdekieliä ja yhtenä tutkimuskysymykse-nä on se, onko ohjelmaa mahdollista huijata muuntelemalla äidinkieltään. Työn teoreettinen viitekehys on puhetieteissä ja automaattisessa puheentunnistuksessa, erityisesti biometrisissä avaimissa.
Tapaustutkimuksessa selvisi, että puhujan äidinkieltä on vaikea muunnella ja ohjelma antoi melko luotettavasti tulokset puhujan äidinkielestä, vaikka tavoiteltu kohdekieli nousikin usein myös listal-le. Äidinkieltä on tulosten perusteella vaikea peittää toisin kuin esimerkiksi puhujan kasvoja.
Työ on luonteeltaan toiminnallinen, tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa on mukana myös tapaus-tutkimuksen piirteitä. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut kehittää Pronouncer-ohjelmaa niin, että se voitaisiin ottaa tavoitellulla kohderyhmällä kunnolla käyttöön. Ohjelmaa voisi hyödyntää esimer-kiksi biometristen ääniavainten kehittämisessä, sillä ohjelma sisältää paljon dataa erilaisista kielis-tä. Työn tapaustutkimuksessa on käsitelty pienen ryhmän antamia puhenäytteitä, jotka on äänitetty tutuista eurooppalaisista kielistä. Nämä puhenäytteet on syötetty Pronouncer–ohjelmaan ja selvitetty, miten hyvin koehenkilöt ovat onnistuneet matkimaan kohdekieliä ja yhtenä tutkimuskysymykse-nä on se, onko ohjelmaa mahdollista huijata muuntelemalla äidinkieltään. Työn teoreettinen viitekehys on puhetieteissä ja automaattisessa puheentunnistuksessa, erityisesti biometrisissä avaimissa.
Tapaustutkimuksessa selvisi, että puhujan äidinkieltä on vaikea muunnella ja ohjelma antoi melko luotettavasti tulokset puhujan äidinkielestä, vaikka tavoiteltu kohdekieli nousikin usein myös listal-le. Äidinkieltä on tulosten perusteella vaikea peittää toisin kuin esimerkiksi puhujan kasvoja.