Kehitysvammaisen lapsen kouluun siirtymisen tukeminen
Timonen, Anna (2015)
Timonen, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601111221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601111221
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea kehitysvammainen lapsi tarvitsee aloittaessaan koulun. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset ovat kehitysvammaisen lapsen kouluvalmiudet, minkälaista tukea lapsen vanhempi tai lapsen kanssa työskentelevä ammattilainen voi lapselle antaa ja minkälaista yhteistyötä eri tahojen välillä tulee olla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä eteläsuomalaisen kunnan erityiskoulun ja seurakunnan kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin erityiskoulun kahta opettajaa ja neljää kehitysvammaisen lapsen vanhempaa. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineisto luokiteltiin eri kategorioihin. Tutkimuksen teoriaosiossa käsiteltiin tutkimukseen liittyviä keskeisiä teemoja, joita olivat lapsen kehitys, kehitysvammaisuus, ekokulttuurinen teoria, varhaiskasvatus, siirtymävaihe, inkluusio, integraatio ja segregaatio.
Haastatteluista saadun aineiston pohjalta saatiin erilaisia näkemyksiä kehitysvammaisen lapsen tukemiseen. Merkittäviksi asioiksi nousivat kehitysvammaisen lapsen perhe ja perheen tuki lapselle sekä vanhempien jaksamisen kysymykset. Lisäksi perhettä tukevia tekijöitä kehitysvammaisen lapsen kouluun siirtyessä ovat riittävä tiedonsiirto, moniammatilllisuus, hyvä palveluohjaus, koulun henkilökunnan ammattitaito ja riittävät tukitoimet opetuksessa.
Tutkimustulosten pohjalta nousi esille keskeisimpänä kehittämisideana kehitysvammaisten lasten perheille suunnattu palveluohjaus. Perheet tarvitsisivat keskitettyä ja kattavaa palveluohjausta lapsen koko elinkaaren ajaksi. Lisäksi kehittämisideoiksi muotoutuivat tiedonsiirron parantaminen nivelvaiheessa ja mahdollisuus riittävään kouluun ja sen henkilökuntaan tutustumiseen sekä tuen siirtymisen mahdollisuus päiväkodista kouluun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehitysvammainen lapsi käy usein iltapäiväkerhoa, jonne hänelle muuten kuuluva tuki ei siirry. Iltapäiväkerho tuntuu olevan irrallaan lapsen moniammatillisesta tukiverkostosta. Kokonaan uuden tutkimuksen ansaitsisikin kehitysvammaisen lapsen osallistuminen iltapäiväkerhoon.
Haastatteluista saadun aineiston pohjalta saatiin erilaisia näkemyksiä kehitysvammaisen lapsen tukemiseen. Merkittäviksi asioiksi nousivat kehitysvammaisen lapsen perhe ja perheen tuki lapselle sekä vanhempien jaksamisen kysymykset. Lisäksi perhettä tukevia tekijöitä kehitysvammaisen lapsen kouluun siirtyessä ovat riittävä tiedonsiirto, moniammatilllisuus, hyvä palveluohjaus, koulun henkilökunnan ammattitaito ja riittävät tukitoimet opetuksessa.
Tutkimustulosten pohjalta nousi esille keskeisimpänä kehittämisideana kehitysvammaisten lasten perheille suunnattu palveluohjaus. Perheet tarvitsisivat keskitettyä ja kattavaa palveluohjausta lapsen koko elinkaaren ajaksi. Lisäksi kehittämisideoiksi muotoutuivat tiedonsiirron parantaminen nivelvaiheessa ja mahdollisuus riittävään kouluun ja sen henkilökuntaan tutustumiseen sekä tuen siirtymisen mahdollisuus päiväkodista kouluun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehitysvammainen lapsi käy usein iltapäiväkerhoa, jonne hänelle muuten kuuluva tuki ei siirry. Iltapäiväkerho tuntuu olevan irrallaan lapsen moniammatillisesta tukiverkostosta. Kokonaan uuden tutkimuksen ansaitsisikin kehitysvammaisen lapsen osallistuminen iltapäiväkerhoon.