Tuhkalannoituksen kasvuvaikutusten seuranta
Strömberg, Tuula (2015)
Strömberg, Tuula
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601101179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601101179
Tiivistelmä
Metsien tuhkalannoitusta tehdään massamme vuosittain noin 10 000 hehtaarin pinta-alalla. Metsän lannoitukseen sopivaa tuhkaa muodostuu puun, turpeen ja peltobiomassan poltosta. Normaali levitysmäärä on 4 000 kg/ha. Tuhkalannoituksen vaikutuksia on tutkittu Suomessa jo 1930-luvulta saakka. Tulosten mukaan turvekankailla, joilla on niukkuutta kaliumista ja fosforista, tuhkalannoituksella on saatu aikaan huomattavia kasvunlisäyksiä. Puuta saadaan jo harvennusvaiheessa enemmän kuin lannoittamattomalta alueelta. Lisäksi tuhkalla lannoitetulla alueella puusto on järeämpää, mikä aikaistaa päätehakkuuta. Tämä taas parantaa metsätalouden kannattavuutta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella koejärjestelyt, joilla metsänomistaja voi seurata hänen kahdelle omalle metsäkuviolleen levitetyn tuhkalannoitteen tuomaa puuston kasvunlisää ja saada konkreettista tietoa oman investointinsa kannattavuudesta. Metsäkuviot ovat puolukkaturvekangasta ja sijaitsevat Petäjävedellä Keski-Suomessa. Tavoitteena oli tehdä koealajärjestelyt, joiden mittaamiseen riittävät metsänomistajan välineet ja resurssit. Koska tuhkalannoituksen kasvuvaikutukset näkyvät pitkällä aikajänteellä, työn tavoitteena oli myös varmistaa tiedon säilyminen ja jatkoseurannan toteutuminen.
Kasvuvaikutusten seurantaan perustettiin kaksi pysyvää koealaa, joilta mitattiin puuston tämänhetkinen tilavuus. Koealojen kaikista puista mitattiin pituus ja rinnankorkeusläpimitta. Osa koealojen puista kairattiin viiden vuoden sädekasvun mittaamiseksi. Jatkoseurannassa mittaukset tullaan toistamaan samoille puille. Kasvuvaikutusten seurannan lisäksi maastoon merkittiin kasviruutu, josta arvioitiin eri kasvilajien peittävyys. Kasvillisuuden muutokset seurataan jatkossa samasta ruudusta. Jatkomittauksia varten kirjoitettiin ohjeet, joista selviää suoritettavien mittausten ja toimenpiteiden aikataulu ja ohjeet, sekä käytettävät tiedonkeruulomakkeet. Mittaustulosten käsittelyyn laadittiin Excel-taulukot.
Työn tulosten säilyminen ja jatkoseurannan toteuttaminen jäävät metsänomistajan vastuulle. Jatkomittaukset voi metsänomistaja suorittaa itse tai hän voi tarjota niitä esimerkiksi metsätalousopiskelijan tehtäväksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella koejärjestelyt, joilla metsänomistaja voi seurata hänen kahdelle omalle metsäkuviolleen levitetyn tuhkalannoitteen tuomaa puuston kasvunlisää ja saada konkreettista tietoa oman investointinsa kannattavuudesta. Metsäkuviot ovat puolukkaturvekangasta ja sijaitsevat Petäjävedellä Keski-Suomessa. Tavoitteena oli tehdä koealajärjestelyt, joiden mittaamiseen riittävät metsänomistajan välineet ja resurssit. Koska tuhkalannoituksen kasvuvaikutukset näkyvät pitkällä aikajänteellä, työn tavoitteena oli myös varmistaa tiedon säilyminen ja jatkoseurannan toteutuminen.
Kasvuvaikutusten seurantaan perustettiin kaksi pysyvää koealaa, joilta mitattiin puuston tämänhetkinen tilavuus. Koealojen kaikista puista mitattiin pituus ja rinnankorkeusläpimitta. Osa koealojen puista kairattiin viiden vuoden sädekasvun mittaamiseksi. Jatkoseurannassa mittaukset tullaan toistamaan samoille puille. Kasvuvaikutusten seurannan lisäksi maastoon merkittiin kasviruutu, josta arvioitiin eri kasvilajien peittävyys. Kasvillisuuden muutokset seurataan jatkossa samasta ruudusta. Jatkomittauksia varten kirjoitettiin ohjeet, joista selviää suoritettavien mittausten ja toimenpiteiden aikataulu ja ohjeet, sekä käytettävät tiedonkeruulomakkeet. Mittaustulosten käsittelyyn laadittiin Excel-taulukot.
Työn tulosten säilyminen ja jatkoseurannan toteuttaminen jäävät metsänomistajan vastuulle. Jatkomittaukset voi metsänomistaja suorittaa itse tai hän voi tarjota niitä esimerkiksi metsätalousopiskelijan tehtäväksi.