Työväline traumatisoituneen lapsen ruokaan liittyvien haasteiden selvittämiseen
Lahtinen, Annika; Lahtonen, Linda (2015)
Lahtinen, Annika
Lahtonen, Linda
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601021002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601021002
Tiivistelmä
Tässä projektissa tarkasteltiin traumatisoituneiden lasten ruokaan ja syömiseen liittyviä ongelmia. Projektin tarkoituksena oli tuottaa sähköinen lomake projektin tilaajalle, Länsi-Suomen läänissä sijaitsevalle lasten sijaishuollon yksikölle. Lomakkeen avulla sijaishuollon työntekijät tutustuvat lapsen syömistapoihin ja tunnistavat lapsen ruokaan ja syömiseen liittyviä ongelmia. Lomakkeessa on 16 avointa kysymystä, sekä kuvattu 11 erilaista traumatisoituneen lapsen ruokaan ja syömiseen liittyvää ongelmaa, joista työntekijä voi valita lapsen käytökseen sopivat vaihtoehdot. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa yksikölle tiivis PowerPoint- materiaali johdattelemaan projektin teoriasisältöön. Projektin tavoitteena oli, että kohdeorganisaation työntekijät käyttävät tuottamaamme materiaalia työssään ja sen avulla kehittävät omaa ymmärrystään traumatisoituneen lapsen ruokaan ja syömiseen liittyen.
Projektiin sisältyvässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin lasten ruokailuun ja syömiseen liittyviä tutkimuksia yhteensä kahdeksan kappaletta. Tutkimukset olivat sekä suomalaisia että ulkomailla tehtyjä. Deduktiivisen sisällönanalyysin avulla tuotettiin aineistosta nousseet luokat, joita hyödynnettiin sähköisen lomakkeen kysymysten laadinnassa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa todettiin lasten ruokaan ja ruokailuun liittyvien haasteiden kumpuavan aikuisten vaikutuksesta lapsen ruokasuhteeseen. Sijaishuollossa ruokaa voidaan käyttää hoivakeinona ja välittämisen osoittamisen keinona, sillä ruoalla on vahva symbolinen merkitys emotionaalisten tarpeiden täyttäjänä. Ruoan avulla voidaan syventää lapsen ja sijaishuollon työntekijän välistä luottamussuhdetta, mikäli lasta osallistetaan ruokaan ja ruokailuun liittyvissä asioissa. Lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta ja lapsen tietämys ruoan alkuperästä, valmistustavasta ja riittävyydestä nousivat avainasioiksi ruokailutilanteiden onnistumisessa. Lisäksi työntekijän tietoisuus lapsen aikaisemmista kokemuksista vaikuttaa lapsen ei-toivotun käytöksen oikeanlaiseen tulkintaan. Realistinen ymmärrys lapsen edellytyksistä selviytyä ruokailutilanteissa auttaa myös työntekijän ja lapsen luottamussuhteen rakentamisessa.
Projektin lopputuotteena syntyi sähköinen lomake ja PowerPoint-esitys, jossa on tiiviissä muodossa esitetty ruoan merkitys traumatisoituneen lapsen hoidossa. Sähköinen lomake esitestattiin kohdeorganisaation työntekijöiden toimesta. Lomakkeen sekä materiaalin koettiin olevan tarpeellisia, mielenkiintoisia, käytännöllisiä ja selkeitä. Jatkokehitysehdotus on, että työtä laajennettaisiin etsimään erilaisia ratkaisumalleja näihin yleisesti tunnistettaviin syömisen ja kiintymyssuhteen ongelmiin. Lisäksi olisi syytä selvittää, onko laadittua materiaalia käytetty kohdeorganisaatiossa työvälineenä ja miten se on vaikuttanut työn kehittämiseen kohdeorganisaatiossa.
Projektiin sisältyvässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin lasten ruokailuun ja syömiseen liittyviä tutkimuksia yhteensä kahdeksan kappaletta. Tutkimukset olivat sekä suomalaisia että ulkomailla tehtyjä. Deduktiivisen sisällönanalyysin avulla tuotettiin aineistosta nousseet luokat, joita hyödynnettiin sähköisen lomakkeen kysymysten laadinnassa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa todettiin lasten ruokaan ja ruokailuun liittyvien haasteiden kumpuavan aikuisten vaikutuksesta lapsen ruokasuhteeseen. Sijaishuollossa ruokaa voidaan käyttää hoivakeinona ja välittämisen osoittamisen keinona, sillä ruoalla on vahva symbolinen merkitys emotionaalisten tarpeiden täyttäjänä. Ruoan avulla voidaan syventää lapsen ja sijaishuollon työntekijän välistä luottamussuhdetta, mikäli lasta osallistetaan ruokaan ja ruokailuun liittyvissä asioissa. Lapsen kokemus kuulluksi tulemisesta ja lapsen tietämys ruoan alkuperästä, valmistustavasta ja riittävyydestä nousivat avainasioiksi ruokailutilanteiden onnistumisessa. Lisäksi työntekijän tietoisuus lapsen aikaisemmista kokemuksista vaikuttaa lapsen ei-toivotun käytöksen oikeanlaiseen tulkintaan. Realistinen ymmärrys lapsen edellytyksistä selviytyä ruokailutilanteissa auttaa myös työntekijän ja lapsen luottamussuhteen rakentamisessa.
Projektin lopputuotteena syntyi sähköinen lomake ja PowerPoint-esitys, jossa on tiiviissä muodossa esitetty ruoan merkitys traumatisoituneen lapsen hoidossa. Sähköinen lomake esitestattiin kohdeorganisaation työntekijöiden toimesta. Lomakkeen sekä materiaalin koettiin olevan tarpeellisia, mielenkiintoisia, käytännöllisiä ja selkeitä. Jatkokehitysehdotus on, että työtä laajennettaisiin etsimään erilaisia ratkaisumalleja näihin yleisesti tunnistettaviin syömisen ja kiintymyssuhteen ongelmiin. Lisäksi olisi syytä selvittää, onko laadittua materiaalia käytetty kohdeorganisaatiossa työvälineenä ja miten se on vaikuttanut työn kehittämiseen kohdeorganisaatiossa.