Hyvinvointia laitoshuoltajan työhön Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen siivouspalveluissa
Lumme, Tiina (2015)
Lumme, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721363
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin siivoushenkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa. Tarkoituksena oli saada laitoshuoltajille laaditun kyselyn tuloksien perusteella yleinen kuva kehittämisen lähtötilanteesta. Tutkittavat työhyvinvoinnin osa-alueet laitoshuoltajan näkökulmasta olivat siivoustyön kokeminen ja hallinta, esimiestyön kokeminen, uni- ja liikuntatottumukset sekä ruokailutottumukset työvuoron aikana.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena sähköpostikyselynä Survey -tutkimuksena, joka sisälsi helposti vastattavia monivalintakysymyksiä, mielipidekysymyksiä sekä avoimen kysymyksen. Perusjoukkoon kuului siivouspalveluiden kaikki 287 laitoshuoltajaa. Kyselyyn vastasi 51 laitoshuoltajaa, vastausprosentiksi saatiin 17,7 %.
Työn teoriaosuudessa määriteltiin työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä tutkittavia työhyvinvoinnin osa-alueita. Lähdeaineisto oli uutta ja luotettavaa koskien työhyvinvointia eri ulottuvuuksilta. Työssä tutustuttiin myös aiemmin Työterveyslaitoksen teettämään 12 vuoden tutkimukseen siivoustyön kuormittavuudesta.
Tutkimuksesta selvisi, että puolet vastaajista kokee siivoustyön raskaana työnä, vaikka he kokevat toimintakykynsä hyvänä tai erinomaisena. Ammatillisen koulutuksen vaikutus ei näy tuloksessa keventäen siivoustyötä. Suurimmalle osalle laitoshuoltajia on helppoa aloittaa siivous tiloissa tilan käyttäjän ollessa paikalla. Pääsääntöisesti esimiehen toimintaa ollaan tyytyväisiä ja omat vaikutusmahdollisuudet työn suunnitteluun koetaan hyvänä. Unta ja lepoa siivoushenkilöstö saa riittävästi, kun taas ruokailutottumukset työvuoron aikana eivät ole kaikilta osin ravitsemissuositusten mukaisia.
Tutkimus vahvisti jo olemassa olevaa teoriaa. Uusi tieto on, ettei siivoushenkilöstölle ole ylivoimaista tai vaikeaa aloittaa siivous tiloissa, joissa käyttäjä on paikalla. Toinen merkittävä asia, mikä tuli tietoon oli ravitsemukselliset epäkohdat työvuoron aikana. Kehittämisehdotuksena on valistaa ja kouluttaa terveyttä edistävän ruokavalion koostamisesta ja säännöllisen ateriarytmin tärkeyden merkityksestä. Tärkeää olisi myös saada ihmiset oivaltamaan liikunnan tärkeyden merkitys osana omaa hyvinvointia ja jaksamista.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena sähköpostikyselynä Survey -tutkimuksena, joka sisälsi helposti vastattavia monivalintakysymyksiä, mielipidekysymyksiä sekä avoimen kysymyksen. Perusjoukkoon kuului siivouspalveluiden kaikki 287 laitoshuoltajaa. Kyselyyn vastasi 51 laitoshuoltajaa, vastausprosentiksi saatiin 17,7 %.
Työn teoriaosuudessa määriteltiin työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä tutkittavia työhyvinvoinnin osa-alueita. Lähdeaineisto oli uutta ja luotettavaa koskien työhyvinvointia eri ulottuvuuksilta. Työssä tutustuttiin myös aiemmin Työterveyslaitoksen teettämään 12 vuoden tutkimukseen siivoustyön kuormittavuudesta.
Tutkimuksesta selvisi, että puolet vastaajista kokee siivoustyön raskaana työnä, vaikka he kokevat toimintakykynsä hyvänä tai erinomaisena. Ammatillisen koulutuksen vaikutus ei näy tuloksessa keventäen siivoustyötä. Suurimmalle osalle laitoshuoltajia on helppoa aloittaa siivous tiloissa tilan käyttäjän ollessa paikalla. Pääsääntöisesti esimiehen toimintaa ollaan tyytyväisiä ja omat vaikutusmahdollisuudet työn suunnitteluun koetaan hyvänä. Unta ja lepoa siivoushenkilöstö saa riittävästi, kun taas ruokailutottumukset työvuoron aikana eivät ole kaikilta osin ravitsemissuositusten mukaisia.
Tutkimus vahvisti jo olemassa olevaa teoriaa. Uusi tieto on, ettei siivoushenkilöstölle ole ylivoimaista tai vaikeaa aloittaa siivous tiloissa, joissa käyttäjä on paikalla. Toinen merkittävä asia, mikä tuli tietoon oli ravitsemukselliset epäkohdat työvuoron aikana. Kehittämisehdotuksena on valistaa ja kouluttaa terveyttä edistävän ruokavalion koostamisesta ja säännöllisen ateriarytmin tärkeyden merkityksestä. Tärkeää olisi myös saada ihmiset oivaltamaan liikunnan tärkeyden merkitys osana omaa hyvinvointia ja jaksamista.