Haavakartoitus Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluille
Keskitalo, Emmi; Vänttinen, Vera (2015)
Keskitalo, Emmi
Vänttinen, Vera
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121721330
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada kokonaiskäsitys Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluiden asiakkaiden haavoista haavakartoituksen avulla. Tavoitteena on haavakartoi-tuksen avulla kehittää asiakkaiden haavanhoitoa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Aineiston keruu tapahtui jo valmiiksi laaditulla haavakartoituslomakkeella, minkä käyttöön oli saatu lupa. Lomaketta on käytetty aiemmin Turun kaupungilla. Aineisto kerättiin lokakuun 2015 aikana. Lomakkeita palautui yhteensä 87, mutta haavoja oli yhteensä 103, sillä seitsemään lomakkeeseen oli täytetty useampi haava. Aineisto analysoitiin SPSS- ohjelman avulla ja sisällön analyysillä tilastollisesti käyttäen apuna prosentteja ja frekvenssiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suurimmaksi haavatyyppiryhmäksi osoittautuivat krooniset alaraajahaavat. Suurin osa haavoista sijaitsi säärissä ja nilkoissa, sekä olivat kestoltaan alle kaksi kuukautta. Haavatuotteista eniten käytettyjä olivat polyuretaanivaahtosidokset ja hydrofibersidokset ja lisäksi melkein kaikissa oli maininta passiivisten hoitotuotteiden käytöstä. Suurinta osaa haavatuotteista oli kokeiltu 1-2 viikkoa. Eniten asiantuntijakonsultaatiota haavojenhoitoon oli pyydetty ihotautien erikoislääkäriltä. Suurimpina haavan paranemista hidastavina tekijöinä haavapotilailla oli infektiot, diabetes ja liikkumattomuus.
Jatkossa olisi hyvä jatkaa haavojen kartoitusta vuosittain, jotta pystytään tarkkailemaan Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluiden haavatilannetta ja näin saamaan työntekijöille oikeanlaista koulutusta haavanhoitoon liittyen. Jatkossa haavanhoitoa voisi kehittää niin, että haavaa hoitaisi vain muutama sama hoitaja, jotta haavanhoito olisi yhdenmukaista ja hoitaja osaisi tarkkailla ja arvioida haavanhoitoa mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa olisi hyvä kehittää haavakartoituslomaketta yksinkertaistamalla kysymyksiä esimerkiksi vaihtamalla avoimia kysymyksiä monivalintakysymyksiksi.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Aineiston keruu tapahtui jo valmiiksi laaditulla haavakartoituslomakkeella, minkä käyttöön oli saatu lupa. Lomaketta on käytetty aiemmin Turun kaupungilla. Aineisto kerättiin lokakuun 2015 aikana. Lomakkeita palautui yhteensä 87, mutta haavoja oli yhteensä 103, sillä seitsemään lomakkeeseen oli täytetty useampi haava. Aineisto analysoitiin SPSS- ohjelman avulla ja sisällön analyysillä tilastollisesti käyttäen apuna prosentteja ja frekvenssiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suurimmaksi haavatyyppiryhmäksi osoittautuivat krooniset alaraajahaavat. Suurin osa haavoista sijaitsi säärissä ja nilkoissa, sekä olivat kestoltaan alle kaksi kuukautta. Haavatuotteista eniten käytettyjä olivat polyuretaanivaahtosidokset ja hydrofibersidokset ja lisäksi melkein kaikissa oli maininta passiivisten hoitotuotteiden käytöstä. Suurinta osaa haavatuotteista oli kokeiltu 1-2 viikkoa. Eniten asiantuntijakonsultaatiota haavojenhoitoon oli pyydetty ihotautien erikoislääkäriltä. Suurimpina haavan paranemista hidastavina tekijöinä haavapotilailla oli infektiot, diabetes ja liikkumattomuus.
Jatkossa olisi hyvä jatkaa haavojen kartoitusta vuosittain, jotta pystytään tarkkailemaan Salon kaupungin terveys- ja vanhuspalveluiden haavatilannetta ja näin saamaan työntekijöille oikeanlaista koulutusta haavanhoitoon liittyen. Jatkossa haavanhoitoa voisi kehittää niin, että haavaa hoitaisi vain muutama sama hoitaja, jotta haavanhoito olisi yhdenmukaista ja hoitaja osaisi tarkkailla ja arvioida haavanhoitoa mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa olisi hyvä kehittää haavakartoituslomaketta yksinkertaistamalla kysymyksiä esimerkiksi vaihtamalla avoimia kysymyksiä monivalintakysymyksiksi.