MULTUM, NON MULTA : Paljon Oulun seudun yhteispäivystyksessä asioivien profilointia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskäytön kustannukset
Palokangas, Minna; Hannus, Anne; Kurkela, Tommi (2015)
Palokangas, Minna
Hannus, Anne
Kurkela, Tommi
Oulun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121520749
Tiivistelmä
Tämän hetken poliittisessa päätöksenteossa keskeisessä asemassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yhtenä tarkoituksena on pienentää valtiontalouden pitkän aikavälin kestävyysvajetta, jonka yhtenä keinona on julkisten palveluiden kustannusten kasvun hillitseminen ja palveluiden vaikuttavuuden parantaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiakas- ja potilastietojärjestelmien avulla Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) paljon asioivien asiakkaiden profiileja. Tarkoituksena oli selvittää heidän käyttämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut vuoden 2014 ajalta sekä palvelujen käytön kustannukset.
Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin asiakas- ja potilastietojärjestelmistä poimituista tiedoista vuodelta 2014. Tutkimusaineisto tallennettiin ja kuvailevat, tilastolliset analyysit suoritettiin Excel- ja SPSS -ohjelmilla. Tulosten mukaan paljon palveluita käyttävät ovat keski-ikäisiä ja monisairaita ihmisiä, usein elämänhallinnallisista ongelmista kärsiviä. Paljon palveluita käyttäviä asiakkaita on 0,2 % Oulun kaupunkilaisista ja he käyttivät 14,9 % kaikista Oulun kaupungin asukkaiden tekemistä yhteispäivystyskäynneistä vuonna 2014. Heille kertyi vuoden aikana yhteensä 5440 palvelutapahtumaa yhteispäivityksessä (ka 14 palvelutapahtumaa, vähiten 6 palvelutapahtumaa ja eniten 192 palvelutapahtumaa). Useimmin tulosyynä päivystykseen olivat vammat ja myrkytykset. Tämän tulosyyn kohdalla yli 60 %:lla asiakkaista oli mielenterveys ja/tai päihdeongelmaa, ja palvelunkäyttäjien ikäjakauma oli nuorempi kuin muista syistä yhteispäivystykseen tulleiden. Lisäksi asiakkailla kertyi vuoden aikana muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöä yhteensä 3371 käyntiä (ka 9 käyntiä, vähiten 1 käynti ja eniten 27 käyntiä). Asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kokonaiskustannukset olivat
9 556 947 € vuonna 2014. Keskimääräiset kustannukset olivat
24 568 €/asiakas. Kustannukset olivat keskimäärin kahdeksan kertaa suuremmat kuin keskivertokaupunkilaisella. Yli kolmasosan kohdalla (139 henkilöä) kustannukset ylittivät keskimääräisen kustannuksen. Näiden henkilöiden osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kustannuksista oli
7 128 030 €.
Tuloksista voidaan päätellä, että yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävillä tulosyy ei usein ole sama kuin palvelun todellinen tarve, eikä nykyinen järjestelmä ole onnistunut auttamaan heitä riittävän kattavasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää palvelun kehittämiseksi Oulun yhteispäivystyksessä ja Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa. Taloudellista hyötyä saavutetaan keskittämällä voimavaroja paljon palveluita käyttäviin. Palveluohjauksen käyttöönottoa yhdyssiltana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kannattaa aiheesta tehdyn kansainvälisen tutkimuksen mukaan kokeilla yhtenä palveluiden kehittämiskeinona
Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin asiakas- ja potilastietojärjestelmistä poimituista tiedoista vuodelta 2014. Tutkimusaineisto tallennettiin ja kuvailevat, tilastolliset analyysit suoritettiin Excel- ja SPSS -ohjelmilla. Tulosten mukaan paljon palveluita käyttävät ovat keski-ikäisiä ja monisairaita ihmisiä, usein elämänhallinnallisista ongelmista kärsiviä. Paljon palveluita käyttäviä asiakkaita on 0,2 % Oulun kaupunkilaisista ja he käyttivät 14,9 % kaikista Oulun kaupungin asukkaiden tekemistä yhteispäivystyskäynneistä vuonna 2014. Heille kertyi vuoden aikana yhteensä 5440 palvelutapahtumaa yhteispäivityksessä (ka 14 palvelutapahtumaa, vähiten 6 palvelutapahtumaa ja eniten 192 palvelutapahtumaa). Useimmin tulosyynä päivystykseen olivat vammat ja myrkytykset. Tämän tulosyyn kohdalla yli 60 %:lla asiakkaista oli mielenterveys ja/tai päihdeongelmaa, ja palvelunkäyttäjien ikäjakauma oli nuorempi kuin muista syistä yhteispäivystykseen tulleiden. Lisäksi asiakkailla kertyi vuoden aikana muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöä yhteensä 3371 käyntiä (ka 9 käyntiä, vähiten 1 käynti ja eniten 27 käyntiä). Asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kokonaiskustannukset olivat
9 556 947 € vuonna 2014. Keskimääräiset kustannukset olivat
24 568 €/asiakas. Kustannukset olivat keskimäärin kahdeksan kertaa suuremmat kuin keskivertokaupunkilaisella. Yli kolmasosan kohdalla (139 henkilöä) kustannukset ylittivät keskimääräisen kustannuksen. Näiden henkilöiden osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kustannuksista oli
7 128 030 €.
Tuloksista voidaan päätellä, että yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävillä tulosyy ei usein ole sama kuin palvelun todellinen tarve, eikä nykyinen järjestelmä ole onnistunut auttamaan heitä riittävän kattavasti. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää palvelun kehittämiseksi Oulun yhteispäivystyksessä ja Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa. Taloudellista hyötyä saavutetaan keskittämällä voimavaroja paljon palveluita käyttäviin. Palveluohjauksen käyttöönottoa yhdyssiltana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä kannattaa aiheesta tehdyn kansainvälisen tutkimuksen mukaan kokeilla yhtenä palveluiden kehittämiskeinona