Instumenttien tasosuoritukset - kannuste vai hidaste? : tasosuorituksen ja siitä saadun palautteen vaikutus musiikinopiskelijaan
Kylväjä, Noora-Maria (2015)
Kylväjä, Noora-Maria
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420695
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Työssä tutkittiin instrumentti-en tasosuoritusten suorittamisesta ja niistä saaduista palautteista aiheutuneita tuntemuk-sia ja olotilaa eli sitä, aiheuttiko tasosuorituksen suorittaminen stressiä, ahdistusta vai innostusta musiikinopiskelua kohtaan. Tutkittiin myös, mitä ajatuksia tasosuorituksen tehneillä oli suorituksen jälkeen: kokivatko he onnea, helpotusta vai oliko tutkinnon suorittaminen ja palautteen saanti aiheuttanut negatiivisia tuntemuksia. Tutkittiin myös mitä kehittämisideoita opiskelijoilla oli tasosuoritusten suhteen. Tutkittiin lisäksi vaikut-tivatko tasosuoritukset muusikkoon pitkällä aikavälillä.
Tutkimustuloksesta selvisi, että vastaajista kolme neljäsosaa tunsi olonsa jännittyneeksi tai stressaantuneeksi ennen tasosuoritusta. Tasosuorituksen aikana olonsa tunsi sietämättömäksi lähes puolet lapsista ja nuorista sekä yksi kolmasosa aikuisista. Yli puolet kaikista vastaajista koki, että olotila vaikutti heidän suoritukseensa. Vastaajista 37% oli sitä mieltä, että tasosuoritus kannusti heitä jatkamaan musiikkia, toisaalta 34 % katsoi, että tasosuoritus oli syynä heidän musiikkiopintojensa päättymiseen tai harrastuksen huomattavaan vähentymiseen. Yksi kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että tasosuoritus ei vaikuttanut mitenkään heidän opintoihinsa. Kun tasosuoritusta tarkasteltiin ikäryhmittäin, aikuisten ryhmässä se katsottiin yleensä kannustavaksi. Nuorten ryhmässä tasosuoritus koettiin yleisimmin lannistavaksi tai siihen suhtauduttiin neutraalisti. Lasten ryhmässä se koettiin joko lannistavaksi tai kannustavaksi. Vastaajista arviointiin ja palautteeseen tyytymättömiä oli yksi kolmasosa. Vastaajista 15% piti nykyistä tasosuoritusta hyvänä ratkaisuna osaamisen mittaamiseen. Selkeitä kehittämisehdotuksia esitti noin 60% vastaajista. Lisäksi 25% vastaajista oli sitä mieltä, että tasosuoritusta pitää kehittää, mutta he eivät maininneet mitään konkreettista ehdotusta.
Tutkimuksen pohjalta esitetään, että tasosuoritusta kehitetään joko niin, että osa tasosuorituksesta tai koko tasosuoritus voitaisiin tehdä konsertissa tai muussa rennommassa esiintymistilaisuudessa. Toinen kehittämisesitys on, että tasosuorituksen arviointiin tulisi myös enemmän opettajan näkemystä, koska hän tuntee opiskelijan pitkän aikavälin kehityksen ja voisi antaa arviointiin opiskelijan kehityskaaren pitkältä aikaväliltä. Näin arviointiin ei vaikuttaisi yhden, mahdollisesti jännityksestä tai stressistä johtuva epäonnistuminen. Kehittämisehdotuksena mainitaan myös opettajille vuosittain järjestettävästä tasosuorituskoulutuksesta, jossa voitaisiin yhdessä tarkistaa tasosuorituksia vastaanottavien opettajien palautteenantotaidot ja arvioinnin yhdenmukaisuus muiden oppilaitosten opettajien kanssa.
Tutkimustuloksesta selvisi, että vastaajista kolme neljäsosaa tunsi olonsa jännittyneeksi tai stressaantuneeksi ennen tasosuoritusta. Tasosuorituksen aikana olonsa tunsi sietämättömäksi lähes puolet lapsista ja nuorista sekä yksi kolmasosa aikuisista. Yli puolet kaikista vastaajista koki, että olotila vaikutti heidän suoritukseensa. Vastaajista 37% oli sitä mieltä, että tasosuoritus kannusti heitä jatkamaan musiikkia, toisaalta 34 % katsoi, että tasosuoritus oli syynä heidän musiikkiopintojensa päättymiseen tai harrastuksen huomattavaan vähentymiseen. Yksi kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että tasosuoritus ei vaikuttanut mitenkään heidän opintoihinsa. Kun tasosuoritusta tarkasteltiin ikäryhmittäin, aikuisten ryhmässä se katsottiin yleensä kannustavaksi. Nuorten ryhmässä tasosuoritus koettiin yleisimmin lannistavaksi tai siihen suhtauduttiin neutraalisti. Lasten ryhmässä se koettiin joko lannistavaksi tai kannustavaksi. Vastaajista arviointiin ja palautteeseen tyytymättömiä oli yksi kolmasosa. Vastaajista 15% piti nykyistä tasosuoritusta hyvänä ratkaisuna osaamisen mittaamiseen. Selkeitä kehittämisehdotuksia esitti noin 60% vastaajista. Lisäksi 25% vastaajista oli sitä mieltä, että tasosuoritusta pitää kehittää, mutta he eivät maininneet mitään konkreettista ehdotusta.
Tutkimuksen pohjalta esitetään, että tasosuoritusta kehitetään joko niin, että osa tasosuorituksesta tai koko tasosuoritus voitaisiin tehdä konsertissa tai muussa rennommassa esiintymistilaisuudessa. Toinen kehittämisesitys on, että tasosuorituksen arviointiin tulisi myös enemmän opettajan näkemystä, koska hän tuntee opiskelijan pitkän aikavälin kehityksen ja voisi antaa arviointiin opiskelijan kehityskaaren pitkältä aikaväliltä. Näin arviointiin ei vaikuttaisi yhden, mahdollisesti jännityksestä tai stressistä johtuva epäonnistuminen. Kehittämisehdotuksena mainitaan myös opettajille vuosittain järjestettävästä tasosuorituskoulutuksesta, jossa voitaisiin yhdessä tarkistaa tasosuorituksia vastaanottavien opettajien palautteenantotaidot ja arvioinnin yhdenmukaisuus muiden oppilaitosten opettajien kanssa.