Oikaisumenettely oikeusturvan takeena : Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näyttötutkinnon arviointi
Pyykönen, Katja (2015)
Pyykönen, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420660
Tiivistelmä
Työn aiheena oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näyttötutkinnon arviointiin liittyvä tutkinnon suorittajan oikeusturva. Tarkoituksena oli arviointipäätöksen oikaisumenettely läpikäymällä löytää siitä mahdolliset menettelylliset heikkoudet. Mitkä seikat voisivat muodostaa esteen oikeusturvan täysipainoiselle toteutumiselle? Millä toimilla ne voitaisiin ratkaista?
Tavoitteena oli varmistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle entistä paremmin hoidettu ja laadukkaampi oikaisuvaatimuksen käsittely. Tämä parantaisi oikaisuvaatimuksen tekijän luottamusta menettelyyn. Oikeusturvan toteutuminen on tärkeää, sillä oikaisuvaatimus on tutkinnon suorittajan ainoa muutoksenhakukeino. Näyttötutkinnon arvioinnin oikaisua koskevaan päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta valittamalla.
Oikaisumenettelyn erityishuomiota ja ratkaisua vaativat seikat koskivat arvioijien esteellisyyttä, oikaisuvaatimuksen tekijän kuulemista sekä tutkinnon viimeisen osan arvioinnin oikaisumenettelyä. Nämä asiat voidaan pääsääntöisesti ratkaista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä.
Arvioijien esteellisyyteen puututaan näyttötutkinnon työelämäarvioijille suunnatussa arvioijakoulutuksessa. Oikaisuvaatimuksen perusteluiden tärkeyttä tulee korostaa oikaisuvaatimuksen tekijän neuvonnassa, sillä perusteluiden myötä toteutuu tutkinnon suorittajan kuuleminen. Tutkinnon suorittajan ryhtyessä oikaisumenettelyyn tutkinnon viimeisen osan arvioinnista, hänen tulee pidättyä käsittelyn ajaksi käyttämästä valmistuneelle lähihoitajalle kuuluvia etuja ja oikeuksia.
Työn tutkimusmetodi on lainopillinen ja empiirinen. Työssä pyritään selvittämään voimassa olevan lainsäädännön sisältöä. Tulkinnan apuna käytetään etenkin hallinto-oikeutta käsittelevää oikeuskirjallisuutta sekä lainvalmisteluaineistosta hallituksen esityksiä. Empiirisen puolen työhön tuo tekijän käytännön kokemus oppilaitoksen oikaisumenettelyprosessista.
Tavoitteena oli varmistaa oikaisuvaatimuksen tekijälle entistä paremmin hoidettu ja laadukkaampi oikaisuvaatimuksen käsittely. Tämä parantaisi oikaisuvaatimuksen tekijän luottamusta menettelyyn. Oikeusturvan toteutuminen on tärkeää, sillä oikaisuvaatimus on tutkinnon suorittajan ainoa muutoksenhakukeino. Näyttötutkinnon arvioinnin oikaisua koskevaan päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta valittamalla.
Oikaisumenettelyn erityishuomiota ja ratkaisua vaativat seikat koskivat arvioijien esteellisyyttä, oikaisuvaatimuksen tekijän kuulemista sekä tutkinnon viimeisen osan arvioinnin oikaisumenettelyä. Nämä asiat voidaan pääsääntöisesti ratkaista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä.
Arvioijien esteellisyyteen puututaan näyttötutkinnon työelämäarvioijille suunnatussa arvioijakoulutuksessa. Oikaisuvaatimuksen perusteluiden tärkeyttä tulee korostaa oikaisuvaatimuksen tekijän neuvonnassa, sillä perusteluiden myötä toteutuu tutkinnon suorittajan kuuleminen. Tutkinnon suorittajan ryhtyessä oikaisumenettelyyn tutkinnon viimeisen osan arvioinnista, hänen tulee pidättyä käsittelyn ajaksi käyttämästä valmistuneelle lähihoitajalle kuuluvia etuja ja oikeuksia.
Työn tutkimusmetodi on lainopillinen ja empiirinen. Työssä pyritään selvittämään voimassa olevan lainsäädännön sisältöä. Tulkinnan apuna käytetään etenkin hallinto-oikeutta käsittelevää oikeuskirjallisuutta sekä lainvalmisteluaineistosta hallituksen esityksiä. Empiirisen puolen työhön tuo tekijän käytännön kokemus oppilaitoksen oikaisumenettelyprosessista.