Omaa soundia etsimässä : Haydén esikoisalbumi - säveltäminen, sovittaminen ja äänittäminen
Tuikkanen, Heidi (2015)
Tuikkanen, Heidi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121420615
Tiivistelmä
Opinnäytteeni on sekoitus elämänkerrallista pohdintaa pidemmältä ajalta sekä mikrohistoriallinen kuvaus pääosin loka-marraskuussa 2015 tapahtuneesta äänitysprosessista Haydé -artistinimen alla. Tästä työstä voi hyötyä joku, joka haaveilee kokoavansa joskus orkesterin tai tahtoo organisoida äänitysprojektin isolle kokoonpanolle. Tämän lukemalla voi hieman varautua siihen, että mitä kaikkea täytyy käytännössä ottaa huomioon.
Aluksi kerron käytännön prosessista ja sen vaiheista; mitä piti ottaa huomioon ennen kuin aloimme äänittää. Kerron äänitysjärjestyksestä, ison orkesterin hallinnoinnista sekä pohdin johtajuutta. Työn keskivaiheilla käsittelen omia musiikillisia ratkaisujani ja työtapojani. Mistä kaikki kumpuaa? Kuinka käsittelen syntynyttä sävellystä sovitukseksi asti? Filosofisemmassa osiossa koitan eritellä taustalla vaikuttavia ajatuksia, jotka väistämättä vaikuttavat musiikillisiin ratkaisuihini. Haastan itseäni pohtimaan ja tarkastelemaan omia mieltymyksiä ja sudenkuoppia taiteilijana prosessien keskellä. Lopussa kerron keksimästäni keikkakonseptista tälle isolle orkesterille ja katson hieman tulevaisuuteen. Annan tilaa myös sanoituksille ja kielivalinnan pohdinnalle.
Pohjaan pitkälti käyttämäni tiedon omiin havaintoihini ja kokemuksiini, joten tietoperusta on varsin fenomenologinen. Pidän taiteilijoita eräänlaisina tutkijoina ja uskon, ettei kaikkia maalauksia ja sävellyksiä ole vielä tehty. Ilman heittäytymistä maailmassa tuskin tapahtuisi mitään. Olen vuosia etsinyt yhteyttä kuulokuvan ja siitä muodostuvan tunteen välille. Nimitän tätä sisäiseksi visioksi. Minun täytyi vain uskaltaa olla sinnikäs ja kuulla ja toteuttaa asiat loppuun asti. Tuntemattomaan hyppääminen edellyttää henkistä kasvua sekä riittävää tiedon määrää. Sitten täytyy lähteä matkaan — loppu selviää tiellä.
Aluksi kerron käytännön prosessista ja sen vaiheista; mitä piti ottaa huomioon ennen kuin aloimme äänittää. Kerron äänitysjärjestyksestä, ison orkesterin hallinnoinnista sekä pohdin johtajuutta. Työn keskivaiheilla käsittelen omia musiikillisia ratkaisujani ja työtapojani. Mistä kaikki kumpuaa? Kuinka käsittelen syntynyttä sävellystä sovitukseksi asti? Filosofisemmassa osiossa koitan eritellä taustalla vaikuttavia ajatuksia, jotka väistämättä vaikuttavat musiikillisiin ratkaisuihini. Haastan itseäni pohtimaan ja tarkastelemaan omia mieltymyksiä ja sudenkuoppia taiteilijana prosessien keskellä. Lopussa kerron keksimästäni keikkakonseptista tälle isolle orkesterille ja katson hieman tulevaisuuteen. Annan tilaa myös sanoituksille ja kielivalinnan pohdinnalle.
Pohjaan pitkälti käyttämäni tiedon omiin havaintoihini ja kokemuksiini, joten tietoperusta on varsin fenomenologinen. Pidän taiteilijoita eräänlaisina tutkijoina ja uskon, ettei kaikkia maalauksia ja sävellyksiä ole vielä tehty. Ilman heittäytymistä maailmassa tuskin tapahtuisi mitään. Olen vuosia etsinyt yhteyttä kuulokuvan ja siitä muodostuvan tunteen välille. Nimitän tätä sisäiseksi visioksi. Minun täytyi vain uskaltaa olla sinnikäs ja kuulla ja toteuttaa asiat loppuun asti. Tuntemattomaan hyppääminen edellyttää henkistä kasvua sekä riittävää tiedon määrää. Sitten täytyy lähteä matkaan — loppu selviää tiellä.