Suomalainen maatalous Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa vuosina 2010–2014
Hakoköngäs, Akseli (2015)
Hakoköngäs, Akseli
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121320482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121320482
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kuva siitä millaista Helsingin Sanomien suomalaisesta maataloudesta kertova uutisointi oli lehden pääkirjoituksissa vuosina 2010–2014. Helsingin Sanomat valittiin tutkimusaineistoksi, koska se on laajalevikkinen, arvostettu puolueeton media ja sen vaikutus julkiseen keskusteluun ja mielipiteisiin on suuri. Tutkimusaineisto rajattiin koskemaan vain pääkirjoituksia, sillä niiden katsotaan edustavan lehden linjaa. Pääkirjoituksia analysoimalla pyrittiin selvittämään millaisiin teemoihin maatalous liitetään ja millaiseen sävyyn maataloudesta puhutaan. Tuloksia peilattiin suomalaisen maatalouden kannalta ajankohtaisiin aiheisiin. Teoreettisena lähestymistapana käytettiin diskurssianalyysiä, joka tarkoittaa kielenkäytön tapojen tutkimusta.
Tutkimusaineistoksi valikoidut pääkirjoitukset (51 pääkirjoitusta) analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Sisällönanalyysi sisälsi useita vaiheita, joissa jokainen pääkirjoitus luettiin huolellisesti läpi. Pääkirjoitusten keskeistä sisältöä kuvailtiin avainsanoilla, joista muodostettiin yhteensä 43 erilaista luokkaa. Luokkia yhdisteltiin suuremmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi, jonka tuloksena päädyttiin viiteen pääteemaan. Useimmin toistuvia teemoja olivat Politiikka, Markkinat, Ympäristö, Arvot ja Suomalainen yhteiskunta. Lisäksi tarkasteltiin erikseen kuinka usein maatalouden eri aloista puhuttiin pääkirjoituksissa. Analyysin seuraavassa vaiheessa teemoja tarkasteltiin diskurssianalyyttisesti eli selvitettiin millä tavoin eri aihepiireistä pääkirjoituksissa puhuttiin.
Aineiston tarkastelu sisällönanalyysilla ja diskurssianalyysilla osoittivat, että maatalouspoliittinen keskustelu tarkastelee suomalaista maataloutta monista eri näkökulmista. Tulosten perusteella voidaan katsoa suhtautumisen suomalaiseen maatalouteen olevan pääasiassa positiivinen, sillä maatalous nähtiin tärkeänä niin kansantalouden, työllisyyden, omavaraisuuden kuin kulttuurin kannalta. Kriittisiä näkökulmia esitettiin erityisesti ympäristökysymyksiin liittyen.
Tutkimusaineistoksi valikoidut pääkirjoitukset (51 pääkirjoitusta) analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Sisällönanalyysi sisälsi useita vaiheita, joissa jokainen pääkirjoitus luettiin huolellisesti läpi. Pääkirjoitusten keskeistä sisältöä kuvailtiin avainsanoilla, joista muodostettiin yhteensä 43 erilaista luokkaa. Luokkia yhdisteltiin suuremmiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi, jonka tuloksena päädyttiin viiteen pääteemaan. Useimmin toistuvia teemoja olivat Politiikka, Markkinat, Ympäristö, Arvot ja Suomalainen yhteiskunta. Lisäksi tarkasteltiin erikseen kuinka usein maatalouden eri aloista puhuttiin pääkirjoituksissa. Analyysin seuraavassa vaiheessa teemoja tarkasteltiin diskurssianalyyttisesti eli selvitettiin millä tavoin eri aihepiireistä pääkirjoituksissa puhuttiin.
Aineiston tarkastelu sisällönanalyysilla ja diskurssianalyysilla osoittivat, että maatalouspoliittinen keskustelu tarkastelee suomalaista maataloutta monista eri näkökulmista. Tulosten perusteella voidaan katsoa suhtautumisen suomalaiseen maatalouteen olevan pääasiassa positiivinen, sillä maatalous nähtiin tärkeänä niin kansantalouden, työllisyyden, omavaraisuuden kuin kulttuurin kannalta. Kriittisiä näkökulmia esitettiin erityisesti ympäristökysymyksiin liittyen.