Psychosocial disaster preparedness : a comparison between the literature and the psychiatric units at the hospital district of Helsinki and Uusimaa
Sandström, David (2015)
Sandström, David
Yrkeshögskolan Arcada
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121220417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121220417
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ:
TAVOITE: Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten HUS:in psykososiaaliset valmiussuunnitelmat vastaavat alan kirjallisuuden periaatteita.
TAUSTA: Tapana on priorisoida lääkinnällistä valmiutta huomattavasti enemmän kuin psykososiaalista valmiutta. Tämä ei ole viisasta, koska psykososiaaliset vaikutukset voi- vat olla fyysisiä suurempia. HUS:lla on vastuu varautua sekä kansallisiin että kansainvälisiin katastrofeihin. Kriisityötä ohjaavat valmiussuunnitelmat.
TUTKIMUSMENETELMÄ: Tämä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Systemaattiset haut tietokannoista (PubMed, Cinahl ja ProQuest Hospital Collection) antoivat 327 artikkelia. Lopulta 17 artikkelia ja 2 ohjeasiakirjaa valittiin ja analysoitiin. Analysoinnista muodostui 5 avainkomponenttia, joita verrattiin HUS:in valmiussuunnitelmiin ja asiakirjoihin.
TULOKSET: Nämä 5 avainkomponenttia ovat valmiussuunnittelu, opetus ja harjoitus, psykososiaaliset interventiot, psyykkinen kiireellisyysluokittelu (triage) ja yhteiskunnal- linen vuorovaikutus. Vertailu osoitti, että HUS:in valmiussuunnitelmat ja asiakirjat ovat ajan tasalla ja sopusoinnussa kirjallisuuden kanssa.
PÄÄTELMÄ: Valmiutensa parantamiseksi HUS voi vielä kehittää seuraavia 8 aluetta: opetus- ja harjoitussuunnitelma; suhteet muihin katastrofityötä tekeviin järjestöihin; räätälöidyt suunnitelmat spesifisiin katastrofeihin; poliklinikkojen valmius; potilasosastojen valmius; kansallinen ja kansainvälinen valmius; tietotekniikkavalmius ja psykiatrinen katastrofitutkimus.
Tämän tutkimuksen rajoitteena on artikkeleiden matala evidenssitaso.
TAVOITE: Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten HUS:in psykososiaaliset valmiussuunnitelmat vastaavat alan kirjallisuuden periaatteita.
TAUSTA: Tapana on priorisoida lääkinnällistä valmiutta huomattavasti enemmän kuin psykososiaalista valmiutta. Tämä ei ole viisasta, koska psykososiaaliset vaikutukset voi- vat olla fyysisiä suurempia. HUS:lla on vastuu varautua sekä kansallisiin että kansainvälisiin katastrofeihin. Kriisityötä ohjaavat valmiussuunnitelmat.
TUTKIMUSMENETELMÄ: Tämä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Systemaattiset haut tietokannoista (PubMed, Cinahl ja ProQuest Hospital Collection) antoivat 327 artikkelia. Lopulta 17 artikkelia ja 2 ohjeasiakirjaa valittiin ja analysoitiin. Analysoinnista muodostui 5 avainkomponenttia, joita verrattiin HUS:in valmiussuunnitelmiin ja asiakirjoihin.
TULOKSET: Nämä 5 avainkomponenttia ovat valmiussuunnittelu, opetus ja harjoitus, psykososiaaliset interventiot, psyykkinen kiireellisyysluokittelu (triage) ja yhteiskunnal- linen vuorovaikutus. Vertailu osoitti, että HUS:in valmiussuunnitelmat ja asiakirjat ovat ajan tasalla ja sopusoinnussa kirjallisuuden kanssa.
PÄÄTELMÄ: Valmiutensa parantamiseksi HUS voi vielä kehittää seuraavia 8 aluetta: opetus- ja harjoitussuunnitelma; suhteet muihin katastrofityötä tekeviin järjestöihin; räätälöidyt suunnitelmat spesifisiin katastrofeihin; poliklinikkojen valmius; potilasosastojen valmius; kansallinen ja kansainvälinen valmius; tietotekniikkavalmius ja psykiatrinen katastrofitutkimus.
Tämän tutkimuksen rajoitteena on artikkeleiden matala evidenssitaso.