Lasten ja nuorten median käyttö turkulaisten neuvola- ja kouluterveydenhoitajien näkökulmasta
Vesterinen, Anna-Liisa (2015)
Vesterinen, Anna-Liisa
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020235
Tiivistelmä
Nykypäivän lapsille media eri muodoissaan on merkittävä osa elämää. Tästä johtuen oli ajankohtaista kartoittaa heitä kohtaavien terveydenhoitajien tietoutta ja koulutustarpeita aiheeseen liittyen.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli terveydenhoitajien mediakasvatustyön tukeminen ja sen kehittäminen yhtenäiseksi. Tavoitteena oli tuottaa ohjeistus lasten ja nuorten median käytön vaikutusten arviointiin ja puheeksi ottoon.
Kehittämisprojektin soveltavan osuuden tavoitteena oli kartoittaa, miten lasten ja nuorten median käyttö näkyi terveydenhoitajien vastaanottotyössä, millaisena terveydenhoitajat kokivat omat mediakasvatustaitonsa ja mihin he mahdollisesti toivoivat parannusta omassa työssään. Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osuus suoritettiin strukturoituna Webropol®-kyselynä Turun lastenneuvoloissa ja peruskouluissa työskenteleville terveydenhoitajille (N=75) tammikuussa 2015. Vastausprosentti oli 50.
Terveydenhoitajien havaitsemat median käyttöön yhdistetyt oireet ja ongelmat olivat pitkälti samoja kuin aiempien tutkimusten pohjalta osattiin odottaa. Lähes 90 prosenttia vastanneista terveydenhoitajista koki lasten ja nuorten runsaan ja kontrolloimattoman median käytön aiheuttavan moninaisia ongelmia fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.
Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista 63 prosenttia koki olevansa mediakasvattajia. Mediakasvatuksen katsottiin kuuluvan osaksi terveysneuvontaa ja olevan aihealueena tärkeä. Mediakasvatusta haittaavina tai estävinä tekijöinä esiin nousivat ajan, tiedon ja materiaalin puute sekä vanhempien asenne. Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista vain 5 prosenttia oli saanut mediakasvatuskoulutusta ja 95 prosenttia terveydenhoitajista halusi jatkossa tukea mediakasvatustyöhönsä.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi mediakasvatusta yhtenäistävä ohjeistus neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli terveydenhoitajien mediakasvatustyön tukeminen ja sen kehittäminen yhtenäiseksi. Tavoitteena oli tuottaa ohjeistus lasten ja nuorten median käytön vaikutusten arviointiin ja puheeksi ottoon.
Kehittämisprojektin soveltavan osuuden tavoitteena oli kartoittaa, miten lasten ja nuorten median käyttö näkyi terveydenhoitajien vastaanottotyössä, millaisena terveydenhoitajat kokivat omat mediakasvatustaitonsa ja mihin he mahdollisesti toivoivat parannusta omassa työssään. Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osuus suoritettiin strukturoituna Webropol®-kyselynä Turun lastenneuvoloissa ja peruskouluissa työskenteleville terveydenhoitajille (N=75) tammikuussa 2015. Vastausprosentti oli 50.
Terveydenhoitajien havaitsemat median käyttöön yhdistetyt oireet ja ongelmat olivat pitkälti samoja kuin aiempien tutkimusten pohjalta osattiin odottaa. Lähes 90 prosenttia vastanneista terveydenhoitajista koki lasten ja nuorten runsaan ja kontrolloimattoman median käytön aiheuttavan moninaisia ongelmia fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.
Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista 63 prosenttia koki olevansa mediakasvattajia. Mediakasvatuksen katsottiin kuuluvan osaksi terveysneuvontaa ja olevan aihealueena tärkeä. Mediakasvatusta haittaavina tai estävinä tekijöinä esiin nousivat ajan, tiedon ja materiaalin puute sekä vanhempien asenne. Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista vain 5 prosenttia oli saanut mediakasvatuskoulutusta ja 95 prosenttia terveydenhoitajista halusi jatkossa tukea mediakasvatustyöhönsä.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi mediakasvatusta yhtenäistävä ohjeistus neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon.