”Tästä tulee mun elämän huonoin vuosi” - Koulukotiin sijoitettujen lasten kokemuksia koulukotiin siirtymisestä ja sijoituksen alkuvaiheesta
Himanen, Ida; Hokkanen, Janika (2015)
Himanen, Ida
Hokkanen, Janika
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020217
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Sairilan koulukodin kanssa ja aihe opinnäytetyöhön syntyi yhdessä Sairilan henkilökunnan kanssa. Päätavoitteena oli kuulla koulukotiin sijoitettujen lasten kokemuksia siitä, mitä asioita he pitivät merkityksellisinä sijoituksen ensimmäisen kuukauden aikana, jotta siirtyminen sijaishuoltopaikkaan olisi onnistunut. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyöprosessi käynnistyi marraskuussa 2014 ja saatettiin päätökseen joulukuussa 2015.
Tutkimuksen avulla toivottiin sellaista tietoa, jonka avulla koulukoti pystyy tarkastelemaan omaa toimintaansa ja mahdollisesti kehittämään sitä. Opinnäytetyön ja erityisesti tutkimuskysymysten laatimisessa hyödynnettiin koulukodin kehittämää tulovaiheen mallia.
Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat koulukotiin sijoitetut vähintään 15-vuotiaat lapset. Tutkimuksessa puhutaan lapsista eikä nuorista, koska lastensuojelulaki määrittää, että kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi koulukotiin sijoitettua lasta, jotka olivat iältään 15–17-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin kesän 2015 aikana ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon sisällön määrittelystä. Koulukodilla on oma paikkansa sijaishuoltokentässä, joten sen esittely oli myös tärkeää. Vuorovaikutuksen ja arjen merkitys sijaishuollossa sisältyivät myös viitekehykseen. Siirtyminen sijaishuoltoon on lapselle eräänlainen kriisi, joten kriisin elementtien ymmärtäminen on merkittävää lapsen auttamisessa kriisistä selviytymisessä.
Opinnäytetyöstä saaduista tuloksista on todettava, että tulovaiheen mallia on todella vaikea toteuttaa käytännössä, koska lasten tilanteet ovat niin erilaisia ja saapuminen koulukotiin tapahtuu hyvin monin tavoin. Tuloksista voi todeta, että lasten näkökulmasta on merkittävää, että heidät otetaan huomioon ja he saavat riittävästi tietoa saapuessaan sijaishuoltopaikkaan. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksella tulotilanteessa on merkitystä lapsen asettumiseen osastolle ja tähän kannattaa henkilökunnan kiinnittää huomiota.
Tutkimuksen avulla toivottiin sellaista tietoa, jonka avulla koulukoti pystyy tarkastelemaan omaa toimintaansa ja mahdollisesti kehittämään sitä. Opinnäytetyön ja erityisesti tutkimuskysymysten laatimisessa hyödynnettiin koulukodin kehittämää tulovaiheen mallia.
Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat koulukotiin sijoitetut vähintään 15-vuotiaat lapset. Tutkimuksessa puhutaan lapsista eikä nuorista, koska lastensuojelulaki määrittää, että kaikki alle 18-vuotiaat ovat lapsia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston hankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi koulukotiin sijoitettua lasta, jotka olivat iältään 15–17-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin kesän 2015 aikana ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui lastensuojelun ja erityisesti sijaishuollon sisällön määrittelystä. Koulukodilla on oma paikkansa sijaishuoltokentässä, joten sen esittely oli myös tärkeää. Vuorovaikutuksen ja arjen merkitys sijaishuollossa sisältyivät myös viitekehykseen. Siirtyminen sijaishuoltoon on lapselle eräänlainen kriisi, joten kriisin elementtien ymmärtäminen on merkittävää lapsen auttamisessa kriisistä selviytymisessä.
Opinnäytetyöstä saaduista tuloksista on todettava, että tulovaiheen mallia on todella vaikea toteuttaa käytännössä, koska lasten tilanteet ovat niin erilaisia ja saapuminen koulukotiin tapahtuu hyvin monin tavoin. Tuloksista voi todeta, että lasten näkökulmasta on merkittävää, että heidät otetaan huomioon ja he saavat riittävästi tietoa saapuessaan sijaishuoltopaikkaan. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksella tulotilanteessa on merkitystä lapsen asettumiseen osastolle ja tähän kannattaa henkilökunnan kiinnittää huomiota.