Käsihygienian toteutuminen TYKS Salon sairaalan kirurgian ja sisätautien yksiköissä
Broman, Max; Erikäinen, Elise; Isotalo, Lauri (2015)
Broman, Max
Erikäinen, Elise
Isotalo, Lauri
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020180
Tiivistelmä
Hyvä käsihygienia potilashoidossa on tärkein keino ehkäistä hoitoon liittyviä infektioita. Vaikka käsihygienian merkitys ja tärkeys potilashoidossa tiedetään, se toteutuu silti vain keskimäärin alle puolessa hoitotilanteista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää käsihygienian toteutumista TYKS Salon sairaalan kirurgian ja sisätautien osastoilla. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa käsihygieniaa TYKS Salon sairaalan kirurgian ja sisätautien osastoilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena havainnointitutkimuksena strukturoitua lomaketta käyttäen. Tutkimuksessa havainnoitiin sattumanvaraisesti kaikkia osastoilla työskenteleviä ammattiryhmiä. Käsihygienian toteutumista havainnoitiin ennen potilaan koskettelua, ennen aseptista toimenpidettä, eritekontaktin jälkeen, potilaskontaktin jälkeen ja potilaan ympäristön jälkeen. Havaintoja kertyi 300 osastoa kohden eli yhteensä 600 havaintoa.
Tämän tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että havainnoista (n=600) käsihygienia toteutui suositusten mukaisesti 53% (f=320) havainnoista. Vastaavasti käsihygienian toteutuminen oli vajavaista 47% (f=280) havainnoista. Hylätyistä havainnoista 56% (f=156) muodostui käsidesinfektioaineen vähäisestä määrästä tai käsihygienian laiminlyömisestä kokonaan. TYKS Salon sairaalan kirurgian osastolta saaduista havainnoista (n=300) hylättyjä oli 43% (f=119). Kirurgian osaston sairaanhoitajien havainnoista hylättyjä oli 43% ja lähi-/ perushoitajien havainnoista hylättyjä oli 45%. TYKS Salon sairaalan sisätautien osastolta saaduista havainnoista (n=300) hylättyjä oli 58% (f=161). Sisätautien osaston sairaanhoitajien havainnoista hylättyjä oli 48% ja lähi-/perushoitajien havainnoista hylättyjä oli 51%.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden asenteisiin ja rutinoituneisiin toimintatapoihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi tehostamalla perehdytystä työpaikalla ja muistuttamalla työntekijöitä käsihygienian merkityksestä hoitotyössä. Työntekijöiden tietoon olisi hyvä tuoda konkreettista näyttöä käsihygienian laiminlyönnin negatiivisista vaikutuksista potilasturvallisuuteen. Käsihygienian toteutumiseen liittyviä havainnointitutkimuksia tulisi lisätä. Näin saadaan tietoa siitä, missä tilanteissa ja miten käsihuuhdetta käytetään. Pelkkä desinfektioaineen kulutusmäärien seuranta ei riitä, sillä se ei anna tarkkaa kuvaa käsihygienian oikeaoppisesta toteutumisesta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää käsihygienian toteutumista TYKS Salon sairaalan kirurgian ja sisätautien osastoilla. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa käsihygieniaa TYKS Salon sairaalan kirurgian ja sisätautien osastoilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena havainnointitutkimuksena strukturoitua lomaketta käyttäen. Tutkimuksessa havainnoitiin sattumanvaraisesti kaikkia osastoilla työskenteleviä ammattiryhmiä. Käsihygienian toteutumista havainnoitiin ennen potilaan koskettelua, ennen aseptista toimenpidettä, eritekontaktin jälkeen, potilaskontaktin jälkeen ja potilaan ympäristön jälkeen. Havaintoja kertyi 300 osastoa kohden eli yhteensä 600 havaintoa.
Tämän tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että havainnoista (n=600) käsihygienia toteutui suositusten mukaisesti 53% (f=320) havainnoista. Vastaavasti käsihygienian toteutuminen oli vajavaista 47% (f=280) havainnoista. Hylätyistä havainnoista 56% (f=156) muodostui käsidesinfektioaineen vähäisestä määrästä tai käsihygienian laiminlyömisestä kokonaan. TYKS Salon sairaalan kirurgian osastolta saaduista havainnoista (n=300) hylättyjä oli 43% (f=119). Kirurgian osaston sairaanhoitajien havainnoista hylättyjä oli 43% ja lähi-/ perushoitajien havainnoista hylättyjä oli 45%. TYKS Salon sairaalan sisätautien osastolta saaduista havainnoista (n=300) hylättyjä oli 58% (f=161). Sisätautien osaston sairaanhoitajien havainnoista hylättyjä oli 48% ja lähi-/perushoitajien havainnoista hylättyjä oli 51%.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden asenteisiin ja rutinoituneisiin toimintatapoihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi tehostamalla perehdytystä työpaikalla ja muistuttamalla työntekijöitä käsihygienian merkityksestä hoitotyössä. Työntekijöiden tietoon olisi hyvä tuoda konkreettista näyttöä käsihygienian laiminlyönnin negatiivisista vaikutuksista potilasturvallisuuteen. Käsihygienian toteutumiseen liittyviä havainnointitutkimuksia tulisi lisätä. Näin saadaan tietoa siitä, missä tilanteissa ja miten käsihuuhdetta käytetään. Pelkkä desinfektioaineen kulutusmäärien seuranta ei riitä, sillä se ei anna tarkkaa kuvaa käsihygienian oikeaoppisesta toteutumisesta.