Toimijuudella tuloksiin : harvinaissairaiden yksilöllisen toimijuuden kehittäminen
Kervinen, Lauri (2015)
Kervinen, Lauri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020147
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten Harvinaiset-verkosto voi vahvistaa ihmisten, joilla on harvinainen sairaus tai vamma, yksilöllistä toimijuutta.
Opinnäytetyössä toimijuudesta luotiin teoreettisen aineiston pohjalta kyselymittari, jossa toimijuutta mitattiin teoriasta operationalisoiduilla muuttujilla. Muuttujia jaettiin niiden toimijuuteen liittyvien ennakko-orientaatioiden mukaan kenttään, jonka perusulottuvuuksina olivat sisäisesti- tai ulkoisesti motivoituneisuus sekä ennakko- tai tulevaisuusohjautuneisuus.
Kyselymittaria, eli toimijuuskartoitusta sovellettiin tavoitteellisessa ryhmätyöskentelyssä Harvinaiset-verkoston harvinaisasiantuntijatyöryhmälle järjestämän tapaamisen yhteydessä. Kartoituksella selvitettiin osallistujien ryhmätyöskentelyyn osallistumisen motiiveja ja toimijuuden osa-alueille annettuja merkityksiä sekä niiden toteutumista. Ennakkohypoteesina oli, että mitä vahvemman merkityksen ihminen antaa toimijuuden osa-alueelle, sitä merkityksellisempää hänen toimijuudelleen on osa-alueen onnistuneen toteutumisen kokemus.
Tutkimustulosten mukaan ryhmätyöskentely keskimäärin vahvisti yksilöllistä toimijuutta mitatuilla muuttujilla. Tutkimuksessa tehtiin johtopäätös, että ryhmätyöskentely voi olla onnistunutta, vaikka osallistujien toimijuuden perusulottuvuuksissa olisi eroavaisuutta. Yksilöllisen toimijuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että toiminta on sisäisesti motivoitunutta, ja että henkilön ennakkokäsitykset toimintaa kohtaan eivät sulje pois toiminnasta ja tavoitteista käsin lähtevää kannustavuutta.
Tutkimuksen perusteella esitettiin Harvinaiset-verkostolle ajatuksia yksilöllisen toimijuuden huomioon ottamiseksi verkoston järjestämässä toiminnassa. Yhtenä näistä tuotiin esille, että sekä yksilöllistä toimijuutta että verkoston tavoitteita tukee parhaiten, jos toimintaan osallistujat ilmaisevat toimintaa kohtaan luontaista motivaatiota. Kyselymittaria, eli toimijuuskartoitusta on opinnäytetyön perusteella mahdollista hyödyntää tavoitteellisessa ryhmätyöskentelyssä. Yksilöllisen toimijuuden huomioon ottaminen on kuitenkin ryhmätyöskentelyä laajempi kokonaisuus, johon on harvinaissairaiden omatoimisuuden ja voimaantumisen tukemiseksi hyvä kiinnittää huomioita myös Harvinaiset-verkoston toiminnan muilla osa-alueilla.
Opinnäytetyössä toimijuudesta luotiin teoreettisen aineiston pohjalta kyselymittari, jossa toimijuutta mitattiin teoriasta operationalisoiduilla muuttujilla. Muuttujia jaettiin niiden toimijuuteen liittyvien ennakko-orientaatioiden mukaan kenttään, jonka perusulottuvuuksina olivat sisäisesti- tai ulkoisesti motivoituneisuus sekä ennakko- tai tulevaisuusohjautuneisuus.
Kyselymittaria, eli toimijuuskartoitusta sovellettiin tavoitteellisessa ryhmätyöskentelyssä Harvinaiset-verkoston harvinaisasiantuntijatyöryhmälle järjestämän tapaamisen yhteydessä. Kartoituksella selvitettiin osallistujien ryhmätyöskentelyyn osallistumisen motiiveja ja toimijuuden osa-alueille annettuja merkityksiä sekä niiden toteutumista. Ennakkohypoteesina oli, että mitä vahvemman merkityksen ihminen antaa toimijuuden osa-alueelle, sitä merkityksellisempää hänen toimijuudelleen on osa-alueen onnistuneen toteutumisen kokemus.
Tutkimustulosten mukaan ryhmätyöskentely keskimäärin vahvisti yksilöllistä toimijuutta mitatuilla muuttujilla. Tutkimuksessa tehtiin johtopäätös, että ryhmätyöskentely voi olla onnistunutta, vaikka osallistujien toimijuuden perusulottuvuuksissa olisi eroavaisuutta. Yksilöllisen toimijuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että toiminta on sisäisesti motivoitunutta, ja että henkilön ennakkokäsitykset toimintaa kohtaan eivät sulje pois toiminnasta ja tavoitteista käsin lähtevää kannustavuutta.
Tutkimuksen perusteella esitettiin Harvinaiset-verkostolle ajatuksia yksilöllisen toimijuuden huomioon ottamiseksi verkoston järjestämässä toiminnassa. Yhtenä näistä tuotiin esille, että sekä yksilöllistä toimijuutta että verkoston tavoitteita tukee parhaiten, jos toimintaan osallistujat ilmaisevat toimintaa kohtaan luontaista motivaatiota. Kyselymittaria, eli toimijuuskartoitusta on opinnäytetyön perusteella mahdollista hyödyntää tavoitteellisessa ryhmätyöskentelyssä. Yksilöllisen toimijuuden huomioon ottaminen on kuitenkin ryhmätyöskentelyä laajempi kokonaisuus, johon on harvinaissairaiden omatoimisuuden ja voimaantumisen tukemiseksi hyvä kiinnittää huomioita myös Harvinaiset-verkoston toiminnan muilla osa-alueilla.