Hiehonkasvatuksen ulkoistamisen edut ja haitat
Huhtala, Ville; Kattilakoski, Jarkko (2015)
Huhtala, Ville
Kattilakoski, Jarkko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120819803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120819803
Tiivistelmä
Suomen liityttyä Euroopan Unioniin on Suomen maatalouden toimintaympäristö muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin kilpailukyvyn turvaamiseksi riitti, kun maatalousyrittäjät tekivät mahdollisimman paljon itse. Koska nykyisin globaalin kilpailun seurauksena riippuvuus toisten osaamisesta ja yritysten välisestä yhteistyöstä korostuu, joutuvat maatalousyritykset etsimään uusia toimintamuotoja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Maidontuottajan kannalta yksi tällainen keino on hiehonkasvatuksen ulkoistaminen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eri vaihtoehtoja maidontuottajalla on ulkoistaa hiehonkasvatus. Mitä etuja ulkoistamisella saavutetaan ja minkälaisiin riskeihin on varauduttava. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva ulkoistetusta hiehonkasvatuksesta, jota analysoimalla maidontuotantoaan laajentava tila voisi valita oman toimintamallin hiehonkasvatuksen osalta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatelluista tiloista neljä oli maidontuottajia ja kaksi oli hiehonkasvattajia.
Ulkoistamalla hiehonkasvatuksen pystyvät maitotilat keskittymään ydinliiketoimintaan ja tehostamaan tuotantoaan jo olemassa olevien resurssien puitteissa. Parempi kannattavuus, joka on tavoitteena, pyritään saavuttamaan pienillä pääomakustannuksilla ja tuotetun maitomäärän kasvattamisella. Tae paremmasta kannattavuudesta ulkoistaminen ei kuitenkaan ole, vaan sen onnistuminen edellytyksenä on riskien hallinta. Sopivan yhteistyökumppanin löytäminen ja tarkkaan laaditut kirjalliset sopimukset yhteistyön osalta ovat avainasemassa. Suurin riskitekijä, joka ulkoistamiseen liittyy, on tautiriski. Sen minimoimiseksi koetaan turvallisimmaksi toimintamalliksi hiehokasvattamo, jossa kasvatetaan vain yhden tilan hiehoja.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eri vaihtoehtoja maidontuottajalla on ulkoistaa hiehonkasvatus. Mitä etuja ulkoistamisella saavutetaan ja minkälaisiin riskeihin on varauduttava. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva ulkoistetusta hiehonkasvatuksesta, jota analysoimalla maidontuotantoaan laajentava tila voisi valita oman toimintamallin hiehonkasvatuksen osalta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastatelluista tiloista neljä oli maidontuottajia ja kaksi oli hiehonkasvattajia.
Ulkoistamalla hiehonkasvatuksen pystyvät maitotilat keskittymään ydinliiketoimintaan ja tehostamaan tuotantoaan jo olemassa olevien resurssien puitteissa. Parempi kannattavuus, joka on tavoitteena, pyritään saavuttamaan pienillä pääomakustannuksilla ja tuotetun maitomäärän kasvattamisella. Tae paremmasta kannattavuudesta ulkoistaminen ei kuitenkaan ole, vaan sen onnistuminen edellytyksenä on riskien hallinta. Sopivan yhteistyökumppanin löytäminen ja tarkkaan laaditut kirjalliset sopimukset yhteistyön osalta ovat avainasemassa. Suurin riskitekijä, joka ulkoistamiseen liittyy, on tautiriski. Sen minimoimiseksi koetaan turvallisimmaksi toimintamalliksi hiehokasvattamo, jossa kasvatetaan vain yhden tilan hiehoja.