Kohti kansainvälistä Kuopiota : Kuopio maahanmuuttajan silmin
Zainana, Yasmina; Rukola, Jenni (2015)
Zainana, Yasmina
Rukola, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719726
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719726
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kuopion maahanmuuttajaväestön mielipiteitä Kuopiosta asuinkaupunkina ja pohtia, kuinka kaupunkia voitaisiin tutkimuksesta saatujen tulosten avulla kehittää. Kansainvälisen Suomen ja Kuopion kehittämisen tarve on suuri. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia, Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 ja Kuopion kaupunkistrategia 2020 tähtäävät kaikki kansainvälisen, monikulttuurisuutta arvostavan ja etenkin työperäiseen maahanmuuttoon kannustavan ilmapiirin kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Tutkimuksen taustalla on kaupungin identiteettiin, imagoon ja vetovoimatekijöihin perustuva teoria. Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllisyyttä, jonka avulla esimerkiksi kaupunki voidaan erotella muista vastaavan kaltaisista. Mielikuva puolestaan on ihmisten mielissä muodostuva kuva, jonka perusteella jokin asia tai paikka tunnetaan. Imagolla voidaan viitata kohdetta koskevien asenteiden, ajatusten, havaintojen ja uskomusten kokonaisuuteen. Kaupungin vetovoimatekijät ja houkuttelevuus liittyvät imagoon. Vetovoimatekijät ovat myönteisiä ja puoleensavetäviä asioita, jotka saavat ihmisiä ja yrityksiä tulemaan kaupunkiin.
Vuonna 2014 Suomessa asui 222 000 ulkomaan kansalaista, 310 300 vieraskielistä ja 322 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Vuoden 2015 pakolaiskriisin vuoksi maahanmuuton määrän voidaan odottaa kasvavan entistä enemmän lähitulevaisuudessa. Maahanmuuttajien taidot, osaaminen ja innovaatiot ovat tärkeitä Suomen kehitykselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti Suomen väestön ikärakenteeseen ja on yksi ratkaisu huoltosuhdeongelmaan.
Vuonna 2015 Kuopiossa asui 2 516 ulkomaalaista, joista 183 osallistui kvantitatiivisena kyselytutkimuksena toteutettuun tutkimukseen. Kysely sisälsi 31 kysymystä suomeksi ja englanniksi ja sitä jaettiin useiden eri kanavien kautta niin sähköisesti kuin paperiversiona. Kyselyyn osallistuneista 74 prosenttia oli 18–35-vuotiaita. Yleisin syy Kuopioon muuttamiselle oli opiskelu, kun taas työ oli suurin syy Kuopiosta pois muuttamiselle. Vastaajat pitivät Kuopiota rauhallisena ja turvallisena kaupunkina, jossa on kaunis luonto. Osan mielestä kaupunki oli kuitenkin liian hiljainen ja työllistymismahdollisuudet heikot. Osa vastaajista piti paikallisia ihmisiä ystävällisinä ja avoimina, toiset taas harmittelivat kantaväestöön olevan hankala tutustua ja rasistisia kohtaamisia tapahtuvan liian usein. Englannin kielen puutetta tapahtumissa, palveluissa ja informoinnissa kritisoitiin.
Vaikka Kuopiossa on tutkimustulosten perusteella jonkin verran kehitettävää kansainvälisen ja monikulttuurisen ilmapiirin saavuttamiseksi, suurin osa vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä Kuopioon ja suosittelisi sitä asuin- tai opiskelukaupungiksi.
Tutkimuksen taustalla on kaupungin identiteettiin, imagoon ja vetovoimatekijöihin perustuva teoria. Identiteetillä tarkoitetaan yksilöllisyyttä, jonka avulla esimerkiksi kaupunki voidaan erotella muista vastaavan kaltaisista. Mielikuva puolestaan on ihmisten mielissä muodostuva kuva, jonka perusteella jokin asia tai paikka tunnetaan. Imagolla voidaan viitata kohdetta koskevien asenteiden, ajatusten, havaintojen ja uskomusten kokonaisuuteen. Kaupungin vetovoimatekijät ja houkuttelevuus liittyvät imagoon. Vetovoimatekijät ovat myönteisiä ja puoleensavetäviä asioita, jotka saavat ihmisiä ja yrityksiä tulemaan kaupunkiin.
Vuonna 2014 Suomessa asui 222 000 ulkomaan kansalaista, 310 300 vieraskielistä ja 322 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Vuoden 2015 pakolaiskriisin vuoksi maahanmuuton määrän voidaan odottaa kasvavan entistä enemmän lähitulevaisuudessa. Maahanmuuttajien taidot, osaaminen ja innovaatiot ovat tärkeitä Suomen kehitykselle ja kansainväliselle kilpailukyvylle. Maahanmuutto vaikuttaa myönteisesti Suomen väestön ikärakenteeseen ja on yksi ratkaisu huoltosuhdeongelmaan.
Vuonna 2015 Kuopiossa asui 2 516 ulkomaalaista, joista 183 osallistui kvantitatiivisena kyselytutkimuksena toteutettuun tutkimukseen. Kysely sisälsi 31 kysymystä suomeksi ja englanniksi ja sitä jaettiin useiden eri kanavien kautta niin sähköisesti kuin paperiversiona. Kyselyyn osallistuneista 74 prosenttia oli 18–35-vuotiaita. Yleisin syy Kuopioon muuttamiselle oli opiskelu, kun taas työ oli suurin syy Kuopiosta pois muuttamiselle. Vastaajat pitivät Kuopiota rauhallisena ja turvallisena kaupunkina, jossa on kaunis luonto. Osan mielestä kaupunki oli kuitenkin liian hiljainen ja työllistymismahdollisuudet heikot. Osa vastaajista piti paikallisia ihmisiä ystävällisinä ja avoimina, toiset taas harmittelivat kantaväestöön olevan hankala tutustua ja rasistisia kohtaamisia tapahtuvan liian usein. Englannin kielen puutetta tapahtumissa, palveluissa ja informoinnissa kritisoitiin.
Vaikka Kuopiossa on tutkimustulosten perusteella jonkin verran kehitettävää kansainvälisen ja monikulttuurisen ilmapiirin saavuttamiseksi, suurin osa vastaajista oli kuitenkin tyytyväisiä Kuopioon ja suosittelisi sitä asuin- tai opiskelukaupungiksi.